maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kosken kohinaa ja laatikkokissa


Aika lailla pahoilla mielin ja miettiväisenä kuljin eilisen päivän. Joku vaisto -tai päähänpisto- ohjasi ajamaan kotiin eri kautta kuin yleensä. Onneksi. 
Kaksi teinityttöä pienen hassun autoni kyydissa huristelin ohi tämän kauniin paikan. Etupenkiltä suustani kuului huokauksia, kun oli niin kaunista. Takapenkiltä kuului huokauksia, kun löin jarrut pohjaan ja ilmoitin käyväni kuvausretkellä. Raasut lähtivät matkaan tukka pystyssä, jumpsuitit päällä, eivätkä kehdanneet ulkoontua autosta.



Heti autosta poispäästyäni kuulin sen mahtavan pauhun, jota tämäkin koski pitää. Vaikkei ole edes suuri, saa se aikaan hienon äänen. 
Muistan jo lapsuudesta, miten vietimme kesäsin aikaa pienen kosken lähistöllä ja tuijotin sitä aivan haltioituneena ja kauan, joka kerta. Aivan kuin kristalleja putoaisi alas, aina vain lisää ja lisää. Ja se ääni! Niin rauhoittava, mahtava ja voimakas. Olisi voinut viipyä ja viipyä, oli niin rauhoittavaa. Olisinkin viipynyt, mutta ne jumpsuittilaiset siellä autossa...





Upeaa, vesi ja kivi yhdistettynä. Luonnon taidetta parhaimmillaan. Rauhoittavaa ja kaunista.

Autossa neidit olivat kuulemma jo pohtineet, onko se hörhö kuvaaja pudonnut veteen...viivyin vissiin kuitenkin liian kauan.

                                                                    *****


Viikonloppuna tavattiin myös se rakkain kisu. Mamman oma laatikkokatti ♥


10 kommenttia:

  1. Tuollaiset kosket on niin upeita, voisin minäkin tuijottaa ja kuunnella kohinaa vaikka tuntikausia. Kauniit jääkoristeetkin osuivat kamerasi linssiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jääkoristeet "löysin" plussana muun päälle. Kaunista oli ja kauniin kuuloista!

      Poista
  2. Tsemppiä sulle ystävänim ja parempaa mieltä!

    VastaaPoista
  3. Veden kuohut kiviä vasten ovat todella kauniita. Heti kuului veden ääni mielessäni kun katsoin noita kuvia ja luin kirjoitustasi.

    Eivät tulleet kuitenkaan "pelastamaan" sinua... ne jumpsuittilaiset? (mahtava nimitys )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai ne olisivat tulleet (ainakin toivon niin...) jos vähän vielä olisin viivytellyt..

      Poista
  4. Koskessa on valtava voima. Meiidän kotinurkilla ei ole kuin tuo vellova meri, mutta koskessa on myös jotain vangitsevaa. Leppoisaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merikin on kaunis! Varsinkin etelässä ;)

      Poista
  5. Se on taito, että bongaa kauniita asioita. Erittäin tärkeä taito!! Valoa viikkoon!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mä olen oppinut tuon taidon aika hyvin. Valoa sinnekin!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!