torstai 4. joulukuuta 2014

Monenmoiset viikon fiilikset

Tällä viikolla: 

Joulukorttitalkoot Ystävän kanssa oli taas juuri niin loistavat kuin aina. Paljon asiaa, tunteiden tuuletusta ja herkkuja. Sivussa valmistui joulukortitkin. Alkuhässäkän jälkeen siis... Mä ajelin lähikaupunkiin, jonne katsoin bensoilla vielä pääseväni. Huoltsille päästyäni en saanutkaan sitten bensatankin korkkia auki, en millään ilveellä. En, vaikka yritin hampaat irvessä. Jäässä, tai jotain.. No, mitäpä mä muutakaan, kun lähdin korvat luimussa pois ja toivoin pääseväni bensoilla vielä ystävän luokse. Pääsinkin. Ystävän luona sitten tuusattiin pimeässä kuumavesipussia  korkin päälle ja paleltiin. Mutta aukesi se!!! Jännitys säilyikin sitten koko illan, että pääsenkö hajuilla vielä lähiasemallekin. Pääsin, onnekas minä! Ja onnellinen minä, mulla on ystäviä! Ja ne joulukortit.

Huoltomieskin sitten viimein kävi. Nyt on vessa pesty homepesulla ja sudittu uudet maalit, joihin homeen ei pitäisi tarttua. Jääkaappi on tsekattu, ei pitäisi pissata enää. Ja jee, mulla on väliovi, jonka mä saan kiinni! Enää ei tarvitse teljetä sitä kissojen takia tuolilla, sen voi vaan laittaa kiinni. Hih. On sitä tyttö höpsönonnellinen pienestä.

Sain veret seisauttavaa postia. Se, jolla on oikeasti tiukkaa, tajuaa, miltä tuntuu kun muutenkin niukkaa ja raha-ahdistavaa elämää viettävänä avaa pahaa aavistamatta Kelan kirjekuoren...ja löytää sieltä 750 euron takaisinperintälaskun! Mä olen muka saanut kyselyn ja koska en ole sitä palauttanut, asia on ratkaistu mun tietämättäni. Ja ihan taatusti tähän osoitteeseen ei ole mitään kyselyä tullut! No, selvitellään ja puljataan. Mutta silti, kyllä se taas veti maton ainakin toisen jalan alta. Ehkä tämänkin asian kanssa on vielä toivoa. Ei vaan niin millään jaksaisi, aina. Huoli raha-asioista on pinnalla koko ajan.

Heräsin ajatukseen, ettei mulla ole yhtäkään pikkujoulua tai muuta juttua, jossa saisin jouluruokaa. Kääk! Mä haluan, kuola valuu! Mä siis keksin jotain. ABC mainosti joulupöytää... ei, ei.. No ehkä. Eikun ei. Jätetään hautumaan.


Olin tyytyväinen ja onnellinen, kun näin isojen, 18- ja 20- vuotiaiden vauvojeni olevan onnessaan ja huvittuneita, kun äiti osti  niille Angry Birds- kalenterit. Heräsin asiaan vähän myöhään, ja Birdsit oli ainoita, mitä tällä kylällä enää oli. Mutta halpoja, kaikkihan oli ostaneet ne jo kuun alkuun mennessä. Kannatti siis hidastella, kun sai punasella lapulla. Ja myöhästyin kuitenkin vaan 3 päivää.

Sain ihanaa postia. Kyllä se hyvä vaan kiertää! Ihana nainen kaukaa lähetti paketillisen helmiä, joista saa taas väkästää vaikka mitä. Kissatkin oli muistettu <3 Kiitos, kiitos, kiitos <3 Iloinen ja kiitollinen on tämä!



Koin turhautumista ja kiukkua(joskaan en tiedä ketä kohtaan), koska Nuorimmaisen jalka ei parane. On fyssattu, on fyssa-jumppautettu, on teipattu, on määrätty lääkettä, liikuntakieltoa, hierontaa, linimenttejä. Mikään ei auta. Tänä aamuna viimeksi tuo sitkeä sissi lähtee silmät kyynelissä kouluun, kun heti aamusta särkee niin kovin. Mitä hittoa tässä enää voi tehdä, kysynpähän vaan? Kamalaa katsottavaa vierestä, kun ei voi mitään. Huomenna on taas lääkäri, mutta enpä usko sieltä mitään apuja tulevan. 

Elelin Panacod-huuruissa. Mun selkä se vaan ei ole yhteistyöhalukas. Ärsyttävää.

Seurasin suolakynttilän elämää. Tulen ollessa sisällä, on kaunis, päivänvalolla näyttää
vähän "likaiselta purkilta". Mutta hauska seurattava on, näin eka kerralla. Ja kyllä se nousee, ihan purkin reunaan saakka.


Lötköttelin villasukissa, katselin telkkaria, rapsuttelin kissoja.
Ihailin meidän kaunista kotia, tämä on meidän silmään kaunis. Täällä on kodikasta ja lämmin tunnelma. Onneksi edes tunnelma, kämppä itsessään on viileä. Villasukat ja viltit ovat ahkerassa käytössä. Olin tyytyväinen ja onnellinen omasta pesästä. 

Monenlaista tunnetta ja juttua on mahtunut taas tähänkin viikkoon. Ja ehtii tapahtua lisää. Se on sitä elämää. 


24 kommenttia:

  1. Sun suolakuurainen juttu on niin hieno... mie yritin sitä yhden tuikun kanssa, ja laitoin siihen oikein tuoksutuikun. Pöh, se sammui, kun siirsin piparinteon alta pois, eikä syttyny enää kun sydänlanka paloi tuhkaksi. Toisen tuikun sydänlanka tuhkeni ihan ilman siirtelyäkin. Tappaako se suola niitä? Seuraavaksi (huomenna) laitan tavan tuikun, ehkä se pärjää taistelussa. Mitään suolahärmää ei toistaiseksi ole näkynyt muuta kuin niiden tuikkuparkojen kyljessä... ehkä se suoli on erehtyny ja kiipeää sinne tuikkuun lasiseinän sijaan? Tai sitten se on murhanhimoista merisuolaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en osaa nyt sanoa, mulla on toiminut ihan kiltisti. Tai sitten se ei tosiaan mulla ole murhanhimoista :-D Mutta koita eri kipossa ja jotain, kyllä se alkaa pelittää! (jostain luin muuten vielä vinkin, että kuuma vesi nopeuttaisi toimintaa, mutta en tiedä...

      Poista
  2. No on aika paljon mahtunut, todellakin!

    Mä toivon todella, että saat Kelan kanssa asiat hoitumaan, tuon mittaluokan lasku saisi mut jos ei nyt laskemaan alleni niin jäätymään ihan totaalisesti ja ahdistumaan pitkäksi aikaa. Vielä niitten lapsen jalkalaskujen lisäksi. Mä niiiin tiedän!

    Meilläkin esikoinen avaa joulukalenteria mun ja kuopuksen kanssa muka-coolina ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyllä sitä jäädyttiin ja vuodatettiin nesteitä vissiin joka rööristä :-/

      Aattele, miten kivaa on olla jo näin iso, että saa ihan rauhassa olla taas lapsi!

      Poista
  3. Kyllä menis mullakin matto jalkojen alta, jos tulis 750 euron lasku ihan yllättäen. Vaikka mulla onkin töitä koko ajan, niin kyllä pitäisi taiteilla, että saisi tommoisen hoidettua. Tosin jos nyt käy niin, että asiaa selviteltyäsi osoittautuu edelleen, että olet laskun velvollinen maksamaan, niin Kelastakin voi saada osamaksun, nimimerkki kokemusta on. Joskus perivät multa jotain puolitoista tonnia liikaa maksettuja opintotukia takaisin, kun olinkin tehnyt liikaa töitä siinä ohessa, niin mä sain sovittua sinne jonkun 100 euroa per kk maksusuunnitelman. Kestihän se kauan maksaa, mutta ei mun silloisilla tuloilla olis yhtään enempää lyhennetty kuussa sitä maksua.

    VastaaPoista
  4. Damn, mun kommentti häipyi savuna ilmaan. Otetaan nyt uudestaan sitten, mrrh

    Niin, kyllä mullakin menis pakka sekaisin, jos tulis ihan yllättäen 750 euron lasku. Vaikka käynkin koko ajan töissä, niin pitäs taiteilla melkoisesti, että sais moisen maksettua.

    Mutta jos nyt käy niin, että kaikkien selvitystesi jälkeen olet edelleen velvollinen maksamaan laskun, niin Kelastakin voi saada osamaksua. Mua muisti Kela joskus 1500 euron laskulla liikaa maksetuista opintotuista, kun olin tehnyt liikaa töitä koulun ohella. Enpä sitten silloisilla osa-aikaisen kirjakaupan tädin tuloillani pystynyt moista laskua kerrasta maksamaan ja otin Kelaan yhteyttä, että käviskö 100e/kk ja sehän kävi. Kesti kauan maksaa, mutta oli mulle kyllä ainoa vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, näinhän se täytyy hoitaa, sen verran selvittelinkin jo, että onnistuu. Mutta ensin nyt kyllä katsotaan, onko tuo summa todellakin noin karsea...uskon (=toivon kädet ristissä) että ei ole!!

      Poista
  5. Sä et tiedä kuinka kurjalta tuntuu kun ei pysty auttamaan. Elämä veitsenterällä ei ole mitään mukavaa, mä nimittäin tiedän sen ja olen tässä viime päivinä pohtinut että mistähän mä taion ne rahat siihen Trukn matkaan...mutta jaksamista rakas Helmi! aina sitä on jotenkin selvittyy ja selvitään jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan mä tietää. ;) Kun haluaisin niin auttaa Monia!
      Eihän tää mukavaa ole, ei siellä eikä täällä, mutta...niinkuin snoit, aina sitä jotenkin selvitään! Eniten mä tahtoisin nyt saada ton lapsosen kintun kuntoon, tää on kamalaa katsoa kun toista sattuu eikä mitään voi :(

      Poista
    2. Ja mä niin toivon, että Pukki toisi sulle muutaman rahan, jotta saisit Valkyrian kanssa sen loman. Olisitte sen kyllä totisesti ansainneet!!! <3

      Poista
  6. Voi vitsit, mun joulukortit on vielä tekemättä :( no, jos viikonloppuna!? Vaikka elämä vastustaa sua taloudellisesti, niin siitä huolimatta sä nainen elät. Sä touhuat monenlaista ja meet. Hienoa. Niin sen pitää ollakin. Mulla on vähän se vika, että jään surkuttelemaan huonoja asioita enkä saa mitään aikaiseksi. Taloudelliset vaikeudet on ihan syvältä. Nim.merk. Kokemusta on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän. Kun mä tunnen itseni. Niin helppo on käpertyä itsesääliin ja peiton alle...sekin on nähty, vuosia sitten. Nyt mä ene enää suostu :)
      Tsemppiä sinne, kaikkiin juttuihin <3

      Poista
  7. Sattuu ja tapahtuu, hyvä niin, muutenhan olisi ihan tylsää!
    Ja mieti, teidän lapset sai kolme suklaata ekana avauspäivänä, ihan huippua :-)
    Toivottavasti lapsukaisen jalka paranee ♡

    VastaaPoista
  8. No voihan hitto, taloudelliset kriisit on kyllä yhtä painajaista. Varsinkin pitkään jatkuessaan. Vielä ikävämpi on tuo lapsen jalka :( Voin niin kuvitella, kuinka raastavaa on katsoa sitä kipuilua vierestä. Sitä niin mielellään vaihtaisi itsensä siihen kärsijän rooliin, jos vain suinkin voisi.

    Kaikesta huolimatta sä osaat ottaa ilon irti pienistä asioista. Se on hienoa se! Toivon sulle voimia, iloa ja lämpöä (niin mieleen kuin kroppaankin)! ♥

    VastaaPoista
  9. Jopas kela yllätti. Toivotaan, että on joku erehdys ja jos ei niin tosiaan sen voi osissakin maksaa. Kunhan sopii asiat.
    Pienet asiat, joista osaa nauttia, vievät isommankin murheen vähäksi aikaa taka-alalle.

    VastaaPoista
  10. Silläpä näistä pienistä pitääkin ottaa kaikki ilo irti <3
    Jeps, asiat hankaloituu, mutta hoituu, ei liene vaihtoehtoja.

    VastaaPoista
  11. Kyllä sun viikkoon todella mahtuu noita erilaisia tunteita. Kipu on kurjaa ja tuo posti ihan äärettömän ikävää. Toivottavasti asia selviää. Mutta varmasti kamalinta on katsoa lapsen kipua. Toivotaan, että tilanne paranee.

    VastaaPoista
  12. Heippa! Taas niin mun tyylistä tekstiä. Oih, toi joulukortti-meeting kuulostaa ihanalta! Kelan jutussa on PAKKO olla joku virhe. Jaksamista ja iloja tähänkin päivään!

    VastaaPoista
  13. Auts, onko lupa punastella :D

    Kamala summa kelalta,ei kait ne siihen vielä korkoja lisää.
    Muistan kerran kun autovero lappu ei tullut. Ei auttanut selittelyt. olisi pitänyt itse kysellä miksi ei tule. Maksa vaan viivästyskorko mukisematta. Perkele.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!