keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Otsikoton

Olipa maailman paras idea pyytää ne ennenkin mainitut seitsemän naista kylään näin juuri ennen joulua! Ja koska ne eivät ole ennen tässä mun nykyisessä kämpässä käyneet, mä huomasin ottavani vähän paineita...joo joo, eihän ystävien kanssa tarttis, mutta mä otin silti! Kohentelin ja laittelin ja puunailin ja siivosin ja pyyhkieilin ja siirtelin. Ja hups; mulla on vahingossa joulusiivokin jo tehtynä. Sen lisäksi, että meillä oli kiva ilta, paljon naurua ja herkkuja ja kuulumisia. Ja tuliaisia. Ihanaa!! Nyt on siis joulukukatkin löytäneet mun luo, ihana syklaami ja amaryllis, tykkään! Täytyy vaan toivoa, ettei nuo kaksi neljalkaistakin tykkää niistä....

Viime yön unet oli taas varsin levottomia..oli exiä, exän exiä, pankkiryöstöjä, rikkoutuneita ovia ja karkuun päästettyjä kissoja. Voi elämä! Ei noista kyllä mitään tulkita. Tai jos, niin lähinnä, että mä olen pimee. 

Joulustani mä en edelleenkään tiedä. En ole uskaltanut luvata kenellekään mitään. Tuntuu, että siihen on niin pitkä aika.. mä huomaan eläväni jotenkin erittäin päivän kerrallaan. Aina se ei ole hyvä juttu, koska asioita vaan pitää hoitaa, mutta...en mä tiedä, pää on jossakin rauhamoodissa nyt. Lieneekö hyvä vai huono, mutta näin vaan on. Kai mä sitten aattona huomaan, olenko luvannut mennä johonkin, vai huomaanko istuvani kotisohvalla yksin. Pöh, onhan mulla kissat! Ei paineita. Täytyy kai kumminkin sen verran muistaa, että homma ne nuorison toivomat jouluherkut. Lahjat onkin jo kunnossa, paketeissaan ja rivissä odottamassa saajiansa. Kirjastosta on kasa kirjoja odottamassa lukijaa. Viikonloppuna Nuorimman joulujuhla. Kummityttö esiintyy, nessut on varattava mukaan. Viikonloppuna siunataan myös se pienten lasten äiti, josta aiemmin kerroin. Kurkkua kuristaa.

Hassua, mä en muista, että mä olisin ikinä ollut näin hössäämätön joulun kanssa. Koska ainahan mä olen rakastanut joulua ja halunnut hösätä. Olen mä riisipuuroakin jo keitellyt ja sen sellaista, mutta joku kummallinen "joulurauha" on mulla päässä. Mä en vouhota. Lapset on poissa aaton (joka olisi ollut mulle täysi katastrofi ennen) Ja silti asiat on ihan hyvin. Ei harmita eikä vouhotuta.

Mikähän hitto mua vaivaa?


27 kommenttia:

  1. Onnea joulusiivouksen johdosta :)
    Moni tuntuu tänä jouluna ottavan hössötyksen tavallista rauhallisemmin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Onkohan tää joku tauti? Mä en oo ihan varma, onko tää hyvä vai huono juttu... Outoo ainakin!

      Poista
    2. Oi kiitos postista!! Niin ihana korttikin :)

      Poista
  2. Mä olen huomannut tänä vuonna ihan saman. Moni ottaa joulun tänä vuonna ilman hössötystä. Tätä päivitystä oli ihana lukea, vaikka edessä saattaakin kohdallasi olla joulu yksin. Tekstistäsi huokuu tasapainosi ja levollisuus. ♥ Olen siitä niin onnellinen puolestasi ♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos Krisse ♡ Hui, onkohan noin. Sehän olis aika ennenkuulumatonta ;)

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa hyvältä - ehkä sä oot tosiaan oppinut elämään päivä kerrallaan ja stressaamatta? Onnea siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaatko? Onkohan päässyt käymään vahinko? :-)

      Poista
  5. Kyllä sitä elämä opettaa, ja mitäs turhia hössöttää, joulu tulee joka tapauksessa. Jokainen tekee omanlaisensa joulun. Minä olen tänä vuonna päättänyt tehdä juuri sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä. Ne vakioruokajutut vaan tuo niin joulun:)
    Päivä kerrallaan on parasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opettaahan se. MUtta toisaalta...mä olen aina rakastanut sitä hössäystä ja laittamista. Mikä mulle nyt on tullu? (muu kuin likviditeettiongelma)

      Poista
  6. Mulla sama juttu paitsi, että hommat ihan vaiheessa, lahjoja ostamatta ja koristelut/ruuan hankinta (vaikka vähäistä) puoli tiessä. Outoa ja ihanaa tämä huolettomuus!

    VastaaPoista
  7. Sua on koskettanut Enkeli ja antanut rauhan. Sellaisen sopivan ja mukavan :D
    Kaikki lahjat ostettu jo aikaa sitten mutta joulusiivous tekemättä.

    No,kun nyt tuli puheeski alakin siivota tätä yläkertaa.
    Siivotessa inhottaa nämä 170 neliötä mutta asuessa ei niinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä siivoukseen!!! Tämän kaksion neliöt sitä siivoaa hutsis vaan!

      Poista
  8. Samalla tyylillä mennään täälläkin. Siivota kyllä pitäisi, mutta en tuon kissapotilaan takia aio ottaa vielä pariin päivään imuria esiin. Se inhoaa sitä ja just tällä hetkellä pitäisi välttää stressiä kaikin mahdollisin tavoin.
    Mikä se ihanampi syy siirtää siivousta?! :-D

    Nautitaan rauhallisesta olotilasta. Minä aion koristella tänään kuusen. Kynttilät siihen jo virittelin ja loput koristeet ripustan vielä illalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä pikkuista. Onko tasaantunut jo, vai "haetaanko" määriä? Täällä on imuri myös kamala otus..;)
      Oi, yksi ihanimmista asioista on valaistu kuusi ja muuten pimeää... Tänä vuonna ei vaan ole kuusta. No, ehkä sitten taas ensi vuonna.

      Poista
  9. Sua ei vaivaa mikään vaan sä olet sinut itsesi kanssa. Olen tämän koko kuluneen vuoden seurannut sua ja välillä ihmetellyt itsekseni että kuinka kauan sä kestät mutta aina, joka ainoa takapakin jälkeen sä olet noussut ja jatkanut elämääsi ja se on asia johon ei moni pysty.
    Sä olet löytänyt ainakin jonkinlaisen rauhan sielullesi ja mä totisesti toivon että uusi vuosi olisi sulle kevyempi ja toisi onnea kaikilla elämän eri osa-alueilla. Ihan sen takia että sä olet ansainnut sen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet vahva nainen, Helmi ♥ Yhdyn Paimenen sanoihin. Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen sä olen jaksanut nousta takaisin jaloillesi aina uudelleen ja uudelleen. Nyt olet löytänyt tasapainon elämääsi. Pidä siitä kiinni ♥

      Poista
  10. Kiitos Paimen, nyt tuli kyllä ihan tippa linssiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krisse <3 Ei ole kyllä ollenkaan aina sellainen olo. Mutta ei kai kellään ole... :)

      Poista
  11. Oliskohan niin ettei sua vaivaa mikään, vaan että olet todellakin saanut rauhan elämääsi? Nautit siitä juuri sellaisena kuin se nyt on, ilman suurempia hälinöitä. Myös mä olen aina ollut jouluihminen, mutta tänä vuonna ei ole ollut sellaista fiilistä. Kaikki tuntuu koko ajan hyvältä ilman suurta hösäämistä ja säätöä. Joulu tulee ilman suurempia joulujuhlaliikkeitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en vaan jaksa uskoa tohon "rauhan löytymiseen" :-D Tulee se, ei tehdä hätiköityjä joulujuttuja!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!