perjantai 2. tammikuuta 2015

Töitä?

Taas mä pohdin. 
Pohdin asiaa nimeltä TYÖ.  Tilanne: olet ollut työttömänä koko vuoden 2014, tehnyt osan aikaa pätkätöitä, hakenut hulluna itsellesi sopivia paikkoja, laitellut hakemuksia paikkoihin, joissa ei edes varsinaista hakua ole. Elänyt toivossa.
Sitten saat yhteydenoton, jossa osa työstä olisi alaasi sopivaa, mutta osa ajasta jotain aivan muuta. Todella joustavanoloinen ja itselle räätälöitävä työaika, ainakin lupauksien mukaan. Vakipaikkaa ei luvata, mutta kuitenkin töitä. 
Miten paljon sinulle merkitsisi se, että se toinen puoli työstä olisi alaa, jota et "osaa"? Tai siis, osaat, teet sitä kotonakin kotitöinä, mutta johon ei ole koulutusta. Ala on myös sellaista, josta et pidä.
Mikä merkitsee? Se, että saisit lisätuloa ja mahdollisesti varpaasi oven väliin? Se, että edes saisit töitä ja toivonmukaa tulotkin paranisivat? Onhan osa työstä kuitenkin omaa alaa.
Vai tuleeko paikasta nopeasti pakkopullaa, jonne menet naama norsunveellä? Tuleeko siitä paikka, jonne menet pakolla, vain rahan toivossa? 
Eikö työn kuitenkin lähtökohtaisesti pitäisi olla mielekästä, innostavaa? Onko epäluuloisuus turhaa, voisiko tuosta ei-alasta saadakin jotain irti? Vai pitäisikö vain luottaa uuteen tuuriin ja odottaa "kunnon" paikkaa? Vai olenko mä nyt nättiperse, joka kitisee turhia? 
Kumpi voittaa, järki vai epäluulo?

30 kommenttia:

  1. Mähän hyppäsin sieltä tilitoimistosta tuntemattomaan ja hyvin kävi vaikka vuoden teinkin ihan semmoisia hommia mitkä ei koulutusta ja osaamista läheltä liipannutkaan. Jalan sain oven väliin kuitenkin ja se kantoi vakkarisopimukselle! Mä sanoisin että harva tekee sitä mieluista ja mielekästä duunia, toki poikkeuksia on ja sehän kaikilla on varmastikin toiveissa! Mutta jollainhan sitä tarvii elää kuitenkin...

    VastaaPoista
  2. Mä varmaan ottaisin työn vastaan. Voisikohan tuo ei-ala yllättää? Näinä aikoina olisi varmasti hyvä saada jalka tai edes yksi varvas oven väliin. Kumpi on pahempi vähän vastenmielinen työ vai jatkuva kitkuttelu rahan kanssa? Kumpikin on puudutta´vaa ja ahdistavaa. Mä ottaisin työn ja yrittäisin asennoitua ei-alaan mahdollisimman positiivisesti.

    VastaaPoista
  3. JOs tää tulee tuplana, ota toinen pois. Netti temppuilee...


    Ota se työ ja jätä se sitten jos se on liian ahdistavaa. Sä et voi tietää ennen kun kokeilet! Jo sitten sä osaat laittaa vaakakuppiin myös sen - ei ehkä unelmatyön mutta työn kuitenkin - tuoman taloudellisen puolen. Kun oot kokeillut, voit sanoa että en mä näin halvalla tai tällaiselle työlle vapaa-aikaani myy.

    Mun on tietysti vähän paha huudella kun olen unelma-ammatissani, mutta toisaalta tiedän, mitä on olla raha-ahdingossa. Työ voi olla vaan väline korjata sitä tilannetta.

    Pus!

    VastaaPoista
  4. Mun mielestä sitä kannattaa ainakin kokeilla. Täytyy työn toki mielekästä olla mutta toisaalta varmasti suurimmalla osalla ihmisistä omassa työssä on osa-alueita, jotka eivät ole niin mielekkäitä kuin toiset.

    VastaaPoista
  5. Kyllähän lähtökohtaisesti työn pitäisi olla mielekästä, koulutusta vastaavaa ja jonne mielelläsi aamuisin lähdet. Hyviä pohdintoja sinulla, mutta vaikea näin vastata. Minäkin tässä pohdiskelen samanlaisia asioita. On työtä, mutta tahti on muuttunut niin kiivaaksi ja muutoksia muutosten perään, että vie todella paljon motivaatiota itse työhön. Toisaalta kun aattelee, että nyt on vaikea työllisyystilanne ilm. koko maassa. Potkuja potkujen perään niin ehkä se paikka olisi sopiva rako nyt, saisi sen jalan oven väliin ja ehkä muutaman lisä euron rahapussiin. Mutta kaikesta tästä huolimatta haluan toivottaa sinulle oikein hyvää onnea työmarkkinoille sekä sinun ja perheesi elämään. Olkoon vuotesi tuottoisa kaiken puolin<3

    VastaaPoista
  6. Voithan sie tehä sitä kai sen aikaa (rahan takia) vaikka vähän norsunveelläkin, kun odotat sitä kunnon paikkaa. Vai eliminoiko tämä sen toisen mahdollisuuden?

    VastaaPoista
  7. Riippuu siitä, kuinka vastenmielistä se "ei-omaa-alaa" -osuus olisi. Mutta itseni kohdalla luulen, että menisin. Mua enempi ärsyttää nykypäivänä se, että mitään ei pääse tekemään ilman alan koulutusta. Siis kun mä ihan mielelläni tekisin kaikenlaista muutakin, voisin vaihtaa työtä, mutta sitten taas tuntuu, että nykyään kaikkeen mahdolliseen tarvitaan sen alan koulutus ja mitään ei pääse tekemään ilman jonkunlaista tutkintoa ja se tuntuu sulkevan paljon ovia. Nykyään pitäisi mennä koulunpenkille ainakin joksikin aikaa vaikka haluaisi olla vain kuorma-autokuski tai siivooja. Niin sikäli musta aika onnekas sattuma, jos voisi päästä töihin, jossa osa ei vastaa omaa alaa, mutta kuitenkin sitä pääsisi tekemään ilman koulutusta. Ja mun mielestä se on jo puoli voittoa, jos työstä osa on omaa alaa eli pääsee tekemään sitäkin, vaikka osa olisikin sit jotain ihan muuta. Joten mä luultavasti menisin ja eihän siellä ole pakko olla ikuisesti :)

    VastaaPoista
  8. Minä sanoisin, että mene sinne uuteen paikkaan. Olettaen, että siitä jää enemmän rahaa käteen kuin nykytilanteessa. Jos kyseeessä ei ole vaikipaikka, niin sopimus on varmaan määräaikainen, joten se loppuu jossain vaiheessa kuitenkin. Hae samaan aikaan muita paikkoja. Tutkimusten mukaan on helpompi löytää uusi työ työssäollessa kuin työttömänä.

    Itselleni on osunut välillä kausia, että työ ei ole todellakaan ole ollut innostavaa ja mielekkyydenkin kanssa on voinut olla vähän niin ja näin. Silloin olen ajatellut, että jonkun vissiin pitää tämäkin homma hoidella ja miksi se en voisi olla minä. Samaan aikaan olen hakenut kiihkeästi jotain muuta.

    VastaaPoista
  9. Sanon selvästi ja suoraan mitä mieltä olen: ilman muuta menet siihen työhön. Saat juuri kuten itsekin sanoit, jalan oven väliin ja sinulle maksetaan palkkaa. Olen lukenut niin monen vuosia työtömänä olleen ahdistuksia ja erakoitumisia, joten kantani on sikäli selvä. Työ voittaa aina työttömyyden, jos se on edes järkevän matkan päässä ja varsinkin, kun osa on omaa alaa tms. Helpottaa myös jatkossa paremmin työllistymistä kuin työttömänä olo.

    Kurkkaapa vaikka tätä blogia:
    http://toivotontyoton.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  10. Kieltämättä paljon pohdintaa sisältävä uutinen sinulla. Samoja ajatuksia pyörittelisin varmasti itsekin mielessäni, mutta ehkä kallistuisin siihen, että lähden ainakin katsomaan mitä se on. Olen mennyt sillä mielellä töihin, että pääseehän sieltä pois, jos on aivan kamalaa ja koko ajan voi hakea muuta paikkaa, mutta yleensä paikat ovat sitten olleet tosi mukavia. Tsemppiä mietinnöille!

    VastaaPoista
  11. Hyvä homma kun työtä on luvassa vaikka se onkin "ei toivottua" hommaa. Työtä kuitenkin ja saahan siitä palkkaa.
    Ei raha kaikkea ratkaise mutta helpottaa kummasti arkea.

    Mulla taas ihan liikaa töitä. Tasan ei mene nallekarkit.

    Laitoin s-postia.Tuliko perille vai söikö sen nettiavaruus?

    VastaaPoista
  12. rantakasvin kanssa niin samaa mieltä. Itseäni ärsyttää suunnattomasti ihmisten marinat siitä kun ei ole töitä. Naristaan kuinka rankkaa on olla työtön ja täyttää netissä työhakemuksia ja kaikenmaailman korvaushakemuksia. Sitten kun tarjotaan töitä, joka ei nyt ihan tarkkaan vastaa koulutusta, niin taas maristaan. Anteeksi, että sanon suoraan mitä ajattelen, mutta niin se vaan on.

    Olen niin kyllästynyt tähän sosiaalihuoltoon mikä täällä Suomessa on. Totuushan on se, että tälle hyysäämiselle tulee loppu aivan varmasti. Kaikki kunnat sekä valtio ovat niin velkaantuneita, ettei kertakaikkiaan ole mahdollista, että näin voi jatkua. Minut on jo lapsena kasvatettu hyvin vahvasti siihen, että ihmisen pitää tehdä töitä. Piste, huutomerkki, huutomerkki ;)

    terkuin Tarja

    VastaaPoista
  13. Nykyisen työttömyyden aikana viitsit edes kysyä otanko tuon työn! Tottakai otat. Aina se työ siirtyy kauemmaksi, jos kieltäydyt. Itse menisin riemumielin. Viides vuosi työttömänä alkaa kohta.
    Raili

    VastaaPoista
  14. Liputan duuniin menemisen puolesta koska raha on aina rahaa ja se porukka joka on tyytyväinen tekemäänsä työhän, taitaa olla about jotain promillen luokkaa mutta toisaalta mä ymmärän kuinka paskamaista on käydä mestassa/tehdä töitä joka/jotka ei kiinosta yhtään. Plus miinus nolla mutta se raha....se painaa vaakakupissa aika paljon.

    VastaaPoista
  15. Hei voithan ottaa vastaan tuon työn ja jos siten saat paremman/mieleisemmän paikan niin sit vaihdat! Luulen kans, että monet tekee töitä vaikka ei niin mieleistä oiskaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  16. Mä vastaan nyt tällalailla yhteisesti, koska ihanan kommenntiryöpyn olenkin tänne saanut. Onpa hienoa saada eri näkökantoja asiaan!! Myös ihmisiltä, jotka eivät yleensä kommentoi tai tekevät sitä harvoin. Kiitos joka kommentista!
    Niinkuin sanoin, mietin hurjasti asian eri puolia. Juuri esimerkiksi sitä, että nykyisessä työttömyystilanteessahan tämä olisi onnenpotku ja on järjellä ajateltuna typerää edes miettiä tätä. Myös minut on kasvatettu työntekoon, lapsesta asti olen ollut vaanhempieni ja isovanhempien yrityksissä, joissa ei todellakaan tehty kahdeksan tunnin työpäiviä. Ennemminkin kahdeksantoista.. Olen ns. takahuoneessa syntynyt.
    Ymmärrän oikein hyvin myös sen, että nykyahdingossa työ takaisi mitä todennäköisimmin meille vähän leveämmän leivän. Ei kuitenkaan paljon, koska ala on kuitenkin huonoiten palkattuja aloja suomessa.
    Joku mua vaan ajatuksena tökkii siinä suhteessa, että jos mä olen käynyt viisi vuotta opistotason koulutusta saadakseni haluamani koulutuksen, ja sitten teenkin työtä matalimmalla palkalla yleisesti ehkä vähiten arvostetussa työssä, josta lisäksi en pidä. On se minulle aika suuri piontti kumminkin, sekin!!
    Muutama päivä on aikaa miettiä. Eikä se sanottua ole vielä, että huolisivat minut, kun livenä näkevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun elämä ja sä päätät. Meidän muiden mielipiteillä ei ole loppupelissä mitään merkitystä koska se henkinen jaksaminen on vieläkin tärkeämpää kuin raha.

      Poista
    2. No juu, en mä kuitenkään päätöstä tee sen perusteella, mitä täällä sanotaan ;) Mutta mielenkiintoistia kannanottoja täällä kyllä on!

      Poista
  17. Mä ottaisin työtä vastaan, jos sitä ois tarjolla. Työssäkäyvien verorahoilla en kehtaisi kotona olla. Tai sitten oisin ihan hiljaa, jos mulle ois sellaista työtä tarjottu jota en ottaisi vastaan.

    Valitettavasti tunnen muutaman ihmisen, jotka suoraan sanovat, että eivät viitsi mitään paskahommia tehdä kun kerran kotiinkin maksetaan =( taitaa olla Suomessa liian hyvin asiat kun ihmisillä on varaa tuollaisia puhua.

    Toivottavasti kuitenkin muistat olla jatkossa valittamatta kuinka tylsää , köyhää, masentavaa jne jne sinun elämäsi on mikäli nyt jätät tarjouksen väliin. Ethän voi etukäteen tietää kuinka mukava työyhteisö sinua odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Työssäkäyvien verorahoilla". Eiköhän tässä itse kukin ole töissä ollessaan sitä veropottia kasvattanut ja tyttömyysvakuutusmaksuja maksanut SILTÄ VARALTA että itsekin joskus niitä palveluja tarvitsee.

      Poista
    2. Mä olen kyllä puoliksen kanssa tästä samaa mieltä. MÄ olen 16-vuotiaasta asti ollut töissä (toki opiskellutkin siinä samalla) ja maksanut koko ajan t-vakuutusmaksuja. Eli mulle kyllä mielestäni Kuuluu työttömyysturva nyt, kun työtön olen.
      Ihan mielenkiinnosta utelen, ottaisitko vastaan Ihan Mitä Tahansa työtä?

      Poista
    3. Jaahas, verenpaine kohoaa anonyymin viestistä. On se hyvä huudella, mutta annappa olla, jos itse joutuisit (sinullehan ei toki käy niin) määräaikaisten työsuhteiden koukeroihin. Aikansa kun sitä pompottelua käyt läpi, voi olla että mielipiteet muuttuu. Tottakai niissä on mukavia paikkoja, ihmisiä jne., mutta joskus on vaan punnittava, kannattaako vai ei. Ihmettelen myös, että luet tätä blogia, kun niin kovasti täällä sanojesi mukaan valitetaan. Täällä on elämää, ei pikkusieluista meininkiä, kuten sinulla.

      Poista
    4. Nooh, annetaan kaikkien vaan sanoa mielipiteensä. Ehkä hälle tulee siitä hyvä olo? ;)

      Poista
  18. Pakko laittaa kommentti tähän "ota se työ nyt ihmeessä kirkuen vastaan" -ketjuun. Kantsii kuitenkin huomioida muutama asia:
    - onko vakituinen työsuhde? Jos määräaikainen, onko riittävän pitkä ansiosidonnaisen nollautumiseen?
    - palkka? Jos määräaikainen ja ansiopäiväraha määräytyy tämän uuden pätkän mukaan, tuleeko se olemaan työsuhteen päätyttyä parempi vai huonompi kuin nykyinen tulotasosi (oma mokani kävi juuri tässä: otin vastaan vuoden vuorotteluvapaan sijaisuuden sika huonolla palkalla -> nyt kitkutan sitten onnettomalla ansiosidonnaisella kunnes uutta löytyy)
    - verotus ja muut kulut: työmatkat, työvaatteet jne. Jos hyödyt työstä aiheutuvien kulujen ja verojen jälkeen 150 - 200, niin ok. Mutta jos +/0 - ei mitään järkeä!

    Ja vielä: ei ole ollenkaan mikään automaatti, että määräaikainen duuni muuttuu vakituiseksi tai jatkuu muuten maailman tappiin. On omaa kokemusta ja tuttujen kokemuksia. Monet firmat (etenkin pienet yksityiset) ottaa nyt määräaikaisia huonolla palkalla, koska tietävät, että tarjonta on erittäin laajaa - on mistä valita. Heistä pääsee helpolla eroon, jos alkaa tuntua siltä, että firman tulos ei kestäkään uutta työntekijää.

    Työn vastaanottaminen ei tänä päivänä todellakaan aina kannata. Mutta sitä ei voi tietää ennen kuin se työttömyys kolahtaa omalle kohdalle. Sivusta on helppo huudella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on muuten hyviä ja tärkeitä pointteja! Ei tämmöisiä tajua ottaa huomioon jos itse ei ole ollut siinä tilanteessa.

      Poista
    2. Jeps, mielipiteitä on helppo sivusta huudella "noin vaan" , kun ei ihan ymmärrä edes kaikkea, mitä tässä on selvitettävää... Ja toki, ominaiseen tyyliin enemmän tai vähemmän agressiiviseen sävyyn. Mutta toki, jokaisella on sananvapaus. Joten jopa minä saan valittaa ja narista blogissani ihan niin kuin tahdon <3

      Poista
  19. Lähtökohtaisesti olen asiasta kuin asiasta mieltä, että aina kannattaa kokeilla! Elämä tuo joskus yllättäviä mahdollisuuksia eteen - joskus unelmajuttu osoittautuu katastrofiksi, maailman mielenkiinnottomin yllättävän antoisaksi. Oleellista (omasta mielestäni) on, kuinka paljon itse voi vaikuttaa työn sisältöön ja työtapoihin. Tosin olen sitäkin mieltä, että ASENNE ratkaisee, hyvästäkin jutusta saa silkkaa sontaa, jos niin haluaa asennoitua. Onneksi elämänkokemus useimmiten antaa näkökulmaa. :o)
    *
    Tuosta samasta piti mainita kuin ed. Anonyymikin, kannattaa olla tarkkana sopimusasioissa. Määräaikainen on määräaikainen, siitä ei kesken kaiken irti pyristellä, jos homma ei miellytäkään - ellei sovita koeajasta. Selvitä työpäivien/tuntien määrä kk:ssa ja ansiosidonnainen niiltä päiviltä, kun työtä ei ole tarjolla (jos niin on).
    *
    Lykkyä pyttyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan mä selvitän, ja lasken hyvin tarkkaan kaiken. On vaan pakko.

      Poista
  20. Joo kannattaa tosiaan todella tarkkaan selvittää kannattaako ottaa vastaan työtä. Itselle kävi kans just niin, että hävisin rahassa kun otin työtä vastaan. Nyt olen ollut lähes viisi vuotta ilman työtä, mutta pärjään silti ihan hyvin. Katon vaan vähän tarkemmin mihin rahani kulutan. Elämä on valintoja. Toiset huhkii hullun tavalla hautaan saakka ja toiset ne osaa nauttia elämästä. Onneksi mä kuulun niihin jälkimmäisiin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, laskeskellaan tarkasti, jahka saadaan tää arki tästä nyt rullaamaan ja tietoa erinäisistä paikoista.
      Aina ei ole kyse vaan pelkistä valinnoista, valitettavasti. Asioita myös vain tapahtuu, halusi tai ei. Mutta onneen ja pärjäämiseen pyritään, kukin tavallamme! HIrveän suuria ei munkaan toiveet omasta mielestäni ole. Tai siis, on, Mulle pikkuinen mökki ON todella suuri ja kaukainen asia, mutta onneksi aina saa haaveilla.

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!