sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Tapojensa orja ja tuolinkorjausvinkki

Hullua, miten ihminen on tapojensa orja. Vai onko ne jotain sisäänrakennettuja muistijuttuja, tiedä häntä. Vuodessa, jonka siis vanhassa kämpässä, noin, ehdin asua, oppii toki ulkoa valonkatkaisijat, matonkulmat, tavarat kaapeissa ja muut sellaiset. Nyt, kun koti on uusi, meinaa aamuhämärissä naurattaa itseäkin. Käsi hapuilee valonkatkaisijaa ihan väärältä puolelta ovea, jalka varoo automaattisesti kynnystä, jota ei enää ole ja mieli suuntaa kaapille hakemaan vitamiineja, jossa nykyään onkin kattiloita. Eilen mä huomasin loikkivani lähes alasti avonaisen ikkunan äärellä, jonka editse kulkee ihmisiä...ai niin, ei me ollakaan enää korkealla, jossa ei ole niin väliä... 
No, kyllä tämä tästä, hetken päästä sitä on kotiutunut ja asiat tapahtuu ikäänkuin ulkomuistista. 

Viherpeukaloa kolottaa kovasti, mutta vielä on maltettava. Hajuherneet kylvin ja rairuohoa jo aiemmin. Viime yönä kissat oli sitten päättäneet vähän maistella sitä. Nyt se näyttää oikein kaatuneelta ja raiskatulta modernilta! Onneksi hajuhernemulta ei ainakaan vielä kiinnosta. Helmililjoja mä ihastelin kaupassa, mutten raaskinut sitten kuitenkaan. Kaikki aikanaan, jos silloinkaan.

Ai että mä nautin, kun on niin rauhallista. Tavallista. Vanhin tulee töistä päästyään katsomaan mun tiskaria, muutama pikkuinen virpoja poikkeaa iltapäivällä ja Kainaloinenkin saattaa piipahtaa. Leipoakin vois tai sitten ei. Katsotaan, mitä huvittaa ja jaksetaan. 
Ihanaa, kun päälle ei ole kaatumassa mitään suuria asioita yhtä aikaa miljoonaa. Kunhan huomenaamulla saan siirrettyä luuni töihin ja siellä taas kiirevaihteen päälle, on kaikki ihan jees. 
Mä niin nautin!!

Näin blondi korjaa kätevästi tuolin:



No ei, oli vaan niin pirskatin terävät ja tikkuiset puut tuossa pystyssä, kertismukit hätäratkaisuna. Kissat tai ihmiset siihen olisi kuitenkin satuttaneet kätensä alta aikayksikön. Hyvin toimii (jo toista viikkoa :-D )!!

20 kommenttia:

  1. Mie oon huomannu, että vintistä alas tullessani otan tukea seinistä (yleensä en viitsi laittaa valoja, ellei koirat tuu mukana, kun toinen niistä ei taida oikein nähdä hämärässä) aina samoista kohdista niin, että on jäljet pinttyny... nyt jos vaikka se vinttikomero purettais pois, niin mie varmaan keikahtaisin kumoon kun hapuilisin sitä. Oon kyllä tosi tapojeni orja... mutta kynnyksiä en osaa vieläkään varoa!

    Tuo tuolihan on nerokkaasti korjattu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noihin juttuihin vaan on niin piintynyt. Hyvä jos muistan katsoa, onko tuolia alla, kun siinähän se on aina ennenkin ollut ;)

      Poista
  2. Mä olisin ehkä käärinyt (jeesus)teippiä siihen, mutta mähän olenkin brunette ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan!! Tosin, kyllä mä jesariakin käytän, blondiudesta huolimatta.

      Poista
  3. Jaahas, tuoko osa se olikin, joka tuolista puuttui ;-)

    Minulla tulee välillä sumeita kohtia, kun availen vääriä kaappeja, vaikka remontista on jo viisi vuotta aikaa, heh heh..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, selkeesti :)
      Auts, mullakin on siis odotettavissa "katkoksia" vielä piiiiitkään.....

      Poista
  4. Tuolinkorjaus sai hymyilemään, kiitos:)

    VastaaPoista
  5. Joo, tapojensa vanki täälläkin. Nimittäin se tunne, kun yrität uudessa asunnossa mennä vessaan laittamatta valoja päälle, haparoit pimeässä ja unentokkurassa sitä vessan ovea (ihan ihmeellinen kahva ja ovi!!!), kunnes mies kysyy sängystä "mitä sä teet siellä?". "Menen vessaan." "No se on kyllä vaatekaapin ovi." "Ai jaa, kato pahus niinpäs onkin..."
    Oli nimittäin liukuovi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh... Se nyt enää olis puuttunut. Oli vielä miehen kaappi. :-D
      Tuostakin tuli jo erittäin nolo tunne. Koetin kyllä käppäillä ihan muina miehinä sinne vessaan. Ihan normaaliahan se on etsiä vessaan vaatekaapista.

      Poista
  6. Musti on jännä juttu koska tarpeeksi kauan kun asut samassa kämpässä, niin valoja ei periaatteessa tarvita. Kaikki löytyy ja siksipä järjestyksen säilyminen onkin ensiarvoisen tärkeätä! :D

    Jaksamista rakkaani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, ajatellen että ikäänkuin olisi sokea, silloinkin sama juttu! Jaksamista sinne myös! <3

      Poista
  7. Haha domestic goddess! Valoa ja iloa viikkooon!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!