maanantai 11. toukokuuta 2015

Perhe on parasta

Vietettiin sitä äitienpäivää täälläkin. Vaikka erilailla kun vuosikaudet, mutta vietettiin. Niinkuin mä olen ehkä miljoona kertaa jo maininnut, mä olen tehnyt viimeiset kymmenen-viistoista vuotta viikkotöitä, ja viikonloput vapaat. Se on mahdollistanut tämänkin perinteen. Aina tähän vuoteen saakka. Mökillä ollaan äidin ja meidän lapsien ja meidän lapsien kanssa oltu, grillailtu ja hömpötelty yhdessä. Kyllä sitä kuuden aikuisen ja kuuden lapsen kanssa saa aikaiseksi jos jonkinmoista hömpötystä ja ihanaa yhdessäoloa! Me vaan ollaan yhdessä niin parhaita, välittömiä ja meillä on kivaa. Veljen kanssa kähjätään kuin viisivuotiaat :) Kenenkään ei tarvitse pönöttää ja idiootti(en) huumori kukkii. 
Tänä vuonna mun sakista oli sitten paikalla vain kaksi lasta. Hyvä edes niin! Mä paiskin hommia töissä ja yksi lapsista matkailee kaukana. Kivaa niillä oli onneksi ollut. (kyllä se vaan kirvelee, perinteen rikkoutuminen, olisin mä halunnut olla mukana).

Sen jälkeen, kun mä pääsin töistä, nuoret odottikin mua jo kotona. Äiti tuli myöhemmin perässä. Istuttiin sitten iltaa tässä ja hömpötettiin lisää. Kupu täynnähän niillä oli mökkigrillaamisesta ja muista herkuista, mutta uunijäätelöä mä sitten vielä tein likkojen avustuksella. Kyllä oli hyvää, vuosikausien jälkeen!!
Hymyilytti, nuoret, vaikka ovatkin jo isoja, toinen jo oikeastaan aikuinen ja toinenkin vanha teini, olivat niin salaperäisiä ja tirskuvaisia. Jääkaapille ei saanut mennä, eikä pakastimellekaan. Olivat höpönassut tehneet täällä äidille innoissaan pannacottaa vadelmilla. Ja oikein pohtineet asiaa; mä kun olen sillä vehnättömällä koettanut olla, olivat keksineet herkun, joka sopii. Ihanat <3 Ja hyvää oli!
Jossain kohtaa ne muina naisina sanoivat että "katos äiti siivouskaappiin". Sieltä löytyi piilosta ihana iso hortensia, suloisessa vaaleanpunasävyisessä paketissa. Kyllä ne tietää! Kukkia ja vaaleanpunaista... molemmat niin mun lempparia.


Ulkomailla matkaava Vanhin oli siis joukosta poissa, ja kyllä se vaan sydämessä tuntuu...kyllä se niin totta on, että lapset on äidille lapsia, vaikka ne olis kuuskymppisiä. <3

Mukava ja onnellinen äitienpäivä, vaikka erilainen kuin ennen.

Tänään sitten vapaapäivä. Viikon ajalta "kaikki tekemättä". On kai pistettävä hösseliksi. Kivampi sitten huomenna lähtee töihin, kun on siistimpää eikä hoitamattomat asiat paina. Ainakaan osa niistä. 

Mutta päikkärit mä kyllä otan!


20 kommenttia:

  1. Ihana äitienpäivä silti, vaikka töitä olikin! Ja hortensia!! Sie saat sen sitten pihalle, kun ilmat vähän lämpiää.

    Mulla oli eka äitienpäivä, etten saanu yhtään korttia... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se, mä oon varmaan vaan vähän muutosvastarintainen.. Mä suunnittelinkin jo, mihin sen ulkona pistän, nyt täytyy vaan saada se pysymään hengissä siihen saakka (kissat)..
      Voi kökkö, mites tytöt nyt sillai oli unohtanu :(

      Poista
    2. Sitä saa mitä tilaa, ehkä? Jos ei arvosta itseään, miksi muutkaan arvostais? Koulussa ei enää tehty kortteja, eikä tytöt oo koskaan ollu mitenkään innokkaita askartelijoita.

      Poista
  2. Teillä on ihanan kuuloiset äitienpäiväperinteet! <3

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Niin olikin. Hauskaa, kun muistelee, miten ihania ne pienten lasten askartelukötöstykset oli... Ja nyt oli ihanaa, kun olivat oikein kokkailleet mulle, kun enää eivät askartele. <3

      Poista
  4. Ihana äitienpäivä sinulla! Perinteiden rikkominen on välillä ihan hyvä juttu. Sitten niitä taas arvostaa, kun seuraavan kerran onnistuu perinteiden mukaan. Ja kyllä aika tuo muutoksia kaikkeen elämään. Meilläkin oli aina tapana mennä porukalla mökille viettämään äitienpäivää. Sitten mamma alkoi tulla vanhaksi eikä jaksanut siellä touhuta, mentiin heille, sitten hän vanheni lisää ja siirryttiin äidin luo ja nyt kun mamma on jo joukosta poissa käymme siskon kanssa äidin luona eri päivinä, että kaikki mahtuu mukaan ja syömään. Kaksiossa 10 henkeä on aika paljon. Jännä miten on muuttunut, sillä kun lapset oli pieniä sinne sovittiin aina hyvin. Nyt olimme lauantaina äidillä ja eilen ihan omassa porukassa kotona. Ei lahjoja, kukkia eikä palvelua. Äiti on työjuhta ja koiran ulkoiluttaja oli sitten päivä tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan se, totta. Ja pakkohan niihin on vaan taipua ja sopeutua. Ihmiset vanhenee ja poistuu.. asuu kaukana ja tekee töitä. Vaikka mitä.
      Sekin on kyllä "hassua", miten erilailla ihmiset päiviä viettää. Toiset isät ja lapset muistaa, toiset ei piittaa tuon taivaallista. Onkohan se kotoa opittu tapa? Jos ei kotonakaan ole juhlittu tai muistettu, niin se ei ehkä tunnu tärkeältä sitten isonakaan? Minusta henkilökohtaisesti tuntuu kurjalta tuo.

      Poista
  5. Sulla on ihanat lapset ♥ Ihania muistamisia ihanalle äidille ♥

    VastaaPoista
  6. Ihana äitienpäivä sulla :)! Hortensiat ovat ihania, ostin omalle äidilleni just saman!!

    Mä ajattelen just noin omasta perheestä: Me vaan ollaan yhdessä niin parhaita, välittömiä ja meillä on kivaa.

    Iloa sinne ihanalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tutulta! Ilonpipanoita sinnekin!

      Poista
  7. Upeat lapset sulla, ja vaikka yksi oli maailmalla, niin hänkin varmasti ajatteli sinua. Asiat muuttuvat väkisinkin, se taitaa olla ainoa varmuus tässä maailmassa. Sulla on kuitenkin suuri sydän.

    Ihanaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  8. Sulla on mainiot likat ja tekstistä huomaa hyvin sen että te rakastatte toisianne ja se on se kaikista tärkein juttu.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!