sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Taikahetki

Olipa kerran nainen, joka päätti saada aikaan erityisen mukavan viikonlopun, viikon kirvelevästä takaiskusta huolimatta. Koska naisella oli siis ihan täysin velvollisuusvapaa viikonloppu jo hoidettuna, ei siis lapsia, ei töitä, eikä kissoja, oli vapaus tehdä mitä mielii. Siis melkein. Tarkennetaanko, että mitä mielii, mutta hyvin halvalla.
Nainen siis pakkasi perjantai-aamuna jo viikonloppuvarusteet mukaan  ja töistä päästyään jäi suoraa Kainaloisen kotikoloon viettämään aikaa.  Yhdessä he istuskelivat koiran kanssa pihalla ja grillasivat herkkuja; kokonaisia valkosipuleita ja muita juureksia, vähän lihaakin. Molemmat viikon töistä väsyneinä tahtoivat jo ajoissa nukkumaan. Voi, miten luksusta naisen mielestä on saada nukkua toisen vieressä; sen jolle sydän on lämmin ja jonka vieressä on kovin turvallista. Joka saa nauramaan poikamaisilla kujeillaan. Joka ymmärtää naisen hidasta etenemistä ja pelkoa särkyä taas. Ei hoputa eikä painosta. Yhteiseen sykkeeseen on hyvä nukahtaa.

Yhtä luksusta naisen mielestä on saada lauantaiaamuna herätä omassa hitaassa vapaapäivän tahdissa. Raottaa silmiä, nähdä toinen vieressä jo hereillä ja koiralenkiltä tulleena. Silti vielä vaipua unen ja valveen rajatilaan. Herätä kiljuen kylmien käsien eksyessä peiton alle.. syödä rauhassa aamupalaa, puuhata jotakin pientä, olla vaan. Ajella yhdessä kuitenkin käymään kotona kissoja katsomassa ja pyöräyttää samalla koneellinen pyykkiä (hurraa, se sammui vain kaksi kertaa!) kuivumaan. Matkalla toisen luo takaisin ajella pikkuteitä pitkin ja ihastella pikkuisia lehmävauvoja. Leipoa rakkaalle kääretorttu, saunoa, lämmittää eilisiä grillattuja ja katsella Euroviisun alkua, kunnes sänky alkoi taas vetää puoleensa. Taas viekussa, tyytyväisenä, yhdessä.
Sunnuntaiaamu oli  naisen mielestä yhtä ihana kuin edellinenkin aamu; raukea ja onnellinen.  Liki 30-kiloisen koiran hypätessä päälle "lepäämään" onkin jo lepo kaukana :) Ihana otus! Siinä peuhatessa iski idea sunnuntairetkestä, jonne lähtivät, kun kiireettömästi ehtivät.

Ihana vanha kahvila pannukahveineen ja vanhanaikaisine tarjottavineen. Herkullista! Nainen osti herkut ja syötti omastaan puolet väkisin miehelle. Pannukahvi oli uusi tuttavuus; hyvää! Huomattavasti pehmeämpää kuin "tavallinen kahvi". 
Lähistöllä eleli myöskin alpakoita, hepo, kissa ja aaseja. Tokihan niitäkin täytyi käydä tervehtimässä. Vekkuleita otuksia nuo alpakat.
Läheisellä luonnonsuojelualueella nainen käveli miehensä kanssa lammen ympäri; loikki polulla ja poluta pois; niin paljon kasveja ja katsottavaa! Oli valkovuokkoa, näsiää, metsäorvokkia, saunakukkaa, harvinaisempia puulajeja, joutsenia ja muita vesilintuja. Aurinkoa, maisemia, käsi kädessä... Istuskelivat sylikkäin penkillä, nauttivat auringosta. Siinä istuessaan nainen ajatteli, että jos tunnetta voisi saada pulloon, nyt olisi sille hyvä hetki. Mutta ei, hetken istuttuaan saivat seuraa; äidin, kaksi pientä lasta sekä koiran. Eväät siinä maistelivat ja taistelivat ja sitten vanhemmalle lapselle tuli kakkahätä. Kiiruusti lähtivät juoksemaan, se hätäinen edellä, äiti koiraa ja nuorempaa retuuttaen. Mahtoivatko ehtiä? Naista vain nauratti. Siitäkin huolimatta, että taikahetki särkyi.

Ajelivat vielä lähistöllä ja etsiskelivät pientä yhden naisen keramiikkapajaa, jonka tiesivät olevat lähistöllä. Eivät löytäneet.
Poikkesivat puutarhalle, ihailivat upeita kukkia, asetelmia, hyötykasveja. Kaikkea teki mieli! Tyhjin käsin poistuivat; nyt sai kauneus silmille riittää. 



Toista kautta, taas pienempiä teitä pitkin, ajelivat miehen kotiin, jossa odotti koira ulospääsyä. Arki häämötti ja naisen oli aika lähteä kohti kotia, jossa kisut jo odottivat ja lapsikin kohta tuli perässä. Hyvillä mielin on uusi viikko aloitettava.




16 kommenttia:

  1. Kuulostaa just täydelliseltä viikonlopulta. Onneksi osasit nauttia, vaikka alkuperäiset suunnitelmat menivätkin nurin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieniä kivoja juttuja peräperää... Ihanaa <3

      Poista
  2. Hyvä viikonloppu. Just sellainen kun sen pitää ollakin.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa :) Mutta mitä yhteistä on pannukahvilla ja pannukakulla, paitsi melkein sama nimi? Yhtä paljon kuin rupikonnalla ja kilpikonnalla.

    Tosi kivaa, että sait korvaukseksi mahtavan viikonlopun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai niillä yhteistä ;) Pannupullan ja pannukahvin pyysin ja oli hyvää! Pannupulla oli jännä, pannarin ja pullan välimuoto, jossa kermavaahtoa ja hilloa välissä. Myös pannukakkuja siellä myytiin eri täytteillä.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Oli se <3 Ihan pikkuisen meinaa olla nyt sopeutumisvaikeuksia ;)

      Poista
  5. Kuullostipa hyvälle! Olen niin iloinen puolestasi. Olet onnesi ansainnut ♥

    VastaaPoista
  6. Ihana valoisa postaus!

    Ja toi : "Voi, miten luksusta naisen mielestä on saada nukkua toisen vieressä; sen jolle sydän on lämmin ja jonka vieressä on kovin turvallista. Joka saa nauramaan poikamaisilla kujeillaan. "

    Melkein voinut olla kade sulle mutta sä olet niin onnesi ansainnut, että en pysty. Puss!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!