lauantai 3. lokakuuta 2015

Syyspuuhia ja -mietteitä


Iski ihan hirveä sormiensyyhytys tehdä ulko-oveen jonkinlainen syyskranssi. Vaahteranlehtiä, mustikavarpuja ja ruusunmarjoja löytyy nyt yllinkyllin. Muutakin toki, mutta mä nyt tahdoin laittaa noita. Kovin on hörhelöinen ja rönsyävä, mutta niinhän se on vähän tekijäkin. Kuva kyllä korostaa tuota hörhöisyyttä, livenä on hillitymmän näköinen. Tykkään!!
Hiuslakkaa suihkuttelin varovasti antamaan kiiltoa ja pysymään pidempään hyvänä. Ehkä se vähän myös "liimaa" juuresta noita kranssipohjaan kiinni. Pohja on risukranssi, jonka voi uudelleenkäyttää, kun tahtoo vaikkapa jouluisen version.

Pakko se on munkin vaan uskoa, että syksy tuli, vaikka mä kuinka koetin tapella vastaan. En lähtökohtaisesti tykkää syksystä yhtään, koska silloin joutuu sanomaan kesälle hyvästit. Sitä en tahtoisi.. Sen lisäksi talvi kurkistelee kulman takana ja mä en vaan tykkää  pimeästä, enkä kylmästä. Syksy on näiden molempien sanansaattaja. Kaunis, kuulas ja kirpeä. Mutta tuo inhan talven. Kääntää ajatukset jo siihen. Syksy on väreistään huolimatta minusta alakuloinen!
Koska se syksy ja talvi on nyt minun(kin) joka vuosi kestettävä, mä koetan tehdä siitä mahdollisimman siedettävän. Kaikki kivat asiat pitää ottaa käyttöön, mitä ne sitten kelläkin ovat. Oikeastaan te voisittekin halutessanne kertoa omat vinkkinne, millä pidätte itsenne iskussa ja mielen hyvänä syksyn/talven pimeyden saapuessa. Mikä auttaa? Mistä nautit? Mitä hyvää sinä näet siinä? Joulu on sitten asia erikseen, sitä mä rakastan. Mutta ilman hörhötystä ja stressiä. Joulun tunnelmaa, sanoisin.

Yrtit on nyt kerätty, niputettu ja roikkuvat keittiössä kuivamassa. Talveksi on rosmariini, timjami, persilja ja ruohosipuli omasta takaa. Osa pakastettuna ja osa nyt siis kuivamassa.
Takapihan surkean näköiset kukat on kaivettu ylös ja viety roskikseen. Nyt silmittelen ja katson, haluanko laittaa kanervia tai muuta, pitää miettiä... Toisaalta pimeä vie jo suurimman osan katseluajasta, joten kannattaako tuo. Taitaa olla rahantuhlausta.
Syysvalot viritin eilen ja ne näyttää niiiiin kivalta. Valoa pimeyteen!
Sisäänkäynnin puolelle täytyy hommata jostakin kynttilälyhdyt. Ja sinne ne kanervat tai muut kyllä pitää investoida. Tykkään kauniista kotiintulosta! Hmm....mitähän sitä virittelisi?


15 kommenttia:

  1. Mulla on kyllä aika samanlaiset selviytymiskonstit kun sulla. Kynttilöitä, "joulu"valot, jotain kaunista katseltava (kuten tuo kranssi, se on ihana!) lämmin peitto, kirjoja ja rauhallista aikaa kotosalla.

    Eihän se tietenkään koko aikaa tuota ole, mutta mahdollisuuksien mukaan.

    Ai niin, ja värikkäät vaatteet, ne piristää mua suuresti. Löysin just kirpparilta oranssin talvitakin neljällä eurolla. Tuuletin sitä Valiomyrskyn ajan ulkona ja pystyn varmaan käyttämäänkin sitä. Seuraksi se saa sateenkaarenvärisen huivin. Taidankin kuvata ne omaan blogiini.

    Joka tapauksessa mukavaa syksyä. Toivotaan paljon aurinkoa ja vähän sateita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvältä kuulostaa sinunkin konstisi. Takki olikin ihastuttava (ja huivi!!!!)!

      Poista
  2. Tulenpa kurkkimaan tänne aika ajoin, saatko käyttökelpoisia vinkkejä. Tiedän, että kun lehtipuut on alastomia ja maa ruskeanmustaa ja märkää, SE viimeistään tulee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tule vaan. Taistellaan vastaan kynsin hampain!

      Poista
  3. Se mikä minut parhaiten pitää pystyssä syksyllä (tai siis pitäisi, aina ei toki onnistu) on lenkki ulkoilmassa, joka päivä! Mieluiten aamulla, mutta muukin aika tietysti käy.

    Toinen on pari kertaa viikossa, se on kylmäuinti, siellä avantosaunalla, jatkuen sitten avantouintina kunhan jäät tulevat. Se on takuuvirkistäjä, henkisesti ja fyysisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkoilma ON kyllä hyvä virkistäjä joka tavalla. Varsinkin kunnon talven tullessa nuo työt ikävästi haittaa ;) Kun aattelee että on puoli kuuden aikaan kotona, on pakko myöntää, ettei vaan enää jaksa (ja välillä pysty). Mutta vapaapäivinä sitten!!
      Avantouinti on yhä haavelistalla ;)

      Poista
  4. Kauniin kranssin teit...:) Syksyyn tuo mulle iloa ja lämmintä tunnelmaa kynttilä- ja tuikkupaljous. Keino selättää pimeän päivän koleus on myös kuuma vaahtokylpy kynttilänvalossa ja mieleistä musaa soimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, vaahtokylpy olisi ihana <3 Kynttilät ja musiikki on aina parasta!

      Poista
  5. Kynttilät, kynttilät ja kynttilät!!!
    Lisukkeeksi vaikkapa sitten kuuma omenamehu, jota maustan mieleni mukaan kanelilla, kardemumammalla tai vaniljalla. Herkulliset sosekeitot. Villasukat ja kaikkein mukavimmat kotovaatteet. Käsitöitä, askartelua ja hyviä kirjoja.
    Näillä minä menen hyvin pitkälti syksyn yli. Taitaa olla kuitenkin monilta osin helpompaa, sillä olen aina rakastanut syksyä (talvesta en välitä niinkään, ainakaan täkäläisestä sohjosta ja kosteudesta, joka on kuin jatkuva Suomen marraskuu) ja se on näillä main kuitenkin aurinkoinen ja lämmin.
    Mutta noilla eväillä mä yritän pärjätä talven yli. Aloitan myös joulufiilistelyt todella ajoissa ja tammikuussa alan odottelemaan pääsiäistä siihen liittyvine juhlallisuuksineen/ koristeluineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvältä kuulostaa!!! Lokokotivaatteet on ihanuutta, samoin kynttilät ja villasukat. Ja kaikki tunnelmointi <3

      Poista
  6. Minusta syksy on ihan jees, niin pitkään kunnes tihkusateet alkavat. Silloin tekisi mieli vain hautautua talviunille. Yritän niin useasti kuin mahdollista käydä valoisan aikaan kävelyllä, jotta pää kestäisi talven pimeyden. Niinpä toivon aina, että talvisin olisi 5 astetta pakkasta ja lumipeite maassa. Lumi valaisee maan niin hyvin.

    Olen yrittänyt joka vuosi kehittää jotain taiteilua talvisin. Piirtämiselle ja maalaamiselle tuntuu olevan silloin enemmän aikaa. Nyt pitäisi tehdä valokuva-albumeja ja kirjoittaa enemmän, joten minun löysät hetkeni taitavat mennä niihin =)

    Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, kun kunnon talvi alkaa, niin töiden takia valoisaan aikaan ei pääse ulos...
      Mä olen myös viiden pakkasasteen ja lumihunnun kannalla!

      Poista
  7. Minä nautin syksystä! Minusta varsinkin tämä syksy on ollut ihana, kuulaita päiviä ja kaunista ruskaa. Kynttilät tuovat lämpöä, hyvät kirjat ovat nautinto syksyllä, samoin erilaiset tallenteet tv:stä ja sukkapuikkojen kilinää ei voita mikään. Nyt olen hankkinut myös ensimmäisen aikuisten värityskirjan, joten olen ajan hermolla tänä vuonna. Yleensä herään vasta paljon muita myöhemmin kaikkeen hauskaan.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen hannannut vielä värityskirjaa vastaan... Olisi niin paljon kaikkea muutakin kivaa, joka olisi jo valmina kotosalla.
      Syksy ON kaunis, siitä ei pääse mihinkään. Mutta se sen viesti onkin kai se, joka mua masentaa....

      Poista
  8. Ihana, ihana kranssi, upeat värit!
    Syksyihmisenä olen kai vähän huono antamaan neuvoja, mutta parasta syksyssä on "sisäänpäin kääntyminen"! So. hissutellaan kotihommia, siivoillaan kesän vetelyys pois, sisustellaan, neulotaan takkatulta katsellen, ommellaan jotain kivaa kotiin, suunnitellaan ja tehdään joululahjoja ja muuta jouluista, haudutellaan muhevia syksyisiä ruokia (paljon juureksia), kääriydytään filtin sisään hyvän kirjan kanssa ja katsotaan uusia tv-dekkareita... Nyhrätään kotona - miten se voikin olla niin ihanaa?

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!