maanantai 1. helmikuuta 2016

Näennäis(?)reipastuminen

Vapaana viikonloppuna mä en tehnyt oikeastaan yhtään mitään. Lähinnä notkuttiin urakalla rakkaan kanssa. Toinen toipui kuumeesta ja mä toivuin muuten vaan. Lauantai lojuttiin sohvalla töllöttäen telkkaria ja herkuteltiin pannarilla. Sunnuntaina tehtiin kirppiskierros. Viisi kirpparia, eikä kumpikaan löytänyt mitään! Yhden tosi kivan kupin löysin, mutten raaskinut ostaa. Aloin ajatella, etten mä sitäkään oikeasti tarvitse. Jätin sinne. Ajattelin, että jos asia jää kalvamaan, voin työmatkalla poiketa sen nappaamassa ja uhrata sen 2,50€. Jos taas unohdan sen, niin sitten en sitä niin paljoa kumminkaan halua.
Mä olen koettanut (henkisesti) reipastua. Kysynyt jo kaverilta yhtä "aktiviteettijuttua" ja huolisko se mut mukaan kokeilemaan. Pohtinut toistakin moista, katsotaan nyt. Mä nyt en vaan voi vaan märehtiä ja lamaantua tästä. Ei muuten tuu mistään mitään.  Ja itsehän mun on tähän tartuttava ja selvitettävä ja kokeiltava. Tähänkään tilaan ei vaan voi jämähtää. Niin kerta! Nähtäväksi jää, tapahtuuko käytännössä mitään. (Tää voi olla verrattavissa siihen, kuinka maha täynnä on helppo päättää aloittavansa dieetti :-D  )
Mä koetan kumminkin aloittaa viikon (ja kuukauden) reippaampana ja paremmalla mielellä kuin monta aikaisempaa. Koetan tankata itseäni appelsiineilla ja muulla powerilla. Viikolla on luvattu jopa aurinkoa näyttäytyväksi!





10 kommenttia:

  1. Niinhän se on, että itsestä sen muutoksen pitää lähteä. Ei kukaan tule sua kotoa hakemaan, että nyt lähdet piristymään. Tsemppiä ajatukselle pirteämmästä helmikuusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mun vaan piti saada aikani rypeä, jotta alkaa taas ajatukset "nousta".
      Kiitos tsempeistä, sinne myös mukavaa helmikuuta!

      Poista
  2. Ihan samanlaisia juttuja taas ;-) Kävin kirpparilla ja ihastuin 4€ seinäkelloon. Meiltä meni eteisestä vast ikään kello rikki ja se auttaa aamuhommissa kummasti. Laitoin tilapäisratkaisun jolla mennään (ties kuinka kauan) kun en raaskinut ostaa tuota - ja oli vähän väärän värinenkin, toisaalta.

    Appelsiinienergiaa sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, sä tiedät <3 Samaa energyä sinne. Mä pidän peukkuja sulle!

      Poista
  3. Hieno asenne! Ja vaikka viikossa olisikin ensin vain yksi tai kaksi pirteämpää päivää, on sekin parempi kuin seitsemän surkeaa päivää.
    Näin mä olen yrittänyt ajatella monien sellaisten asioiden kohdalla, mitkä ovat vaatineet itseltäni tahdonvoimaa, joka on just silloin tuntunut olevan täysin kateissa.
    Sairaus tietysti on vähän eri asia, kuin mitkään meikäläisen reipastumisia vaatineet jutut, mutta ymmärrät varmaan, mitä ajatuksellani ajan takaa.
    Tsemppiä edelleen ja rutkasti lämpimiä ajatuksia Helmi- ihmiselle. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän toki. Eikä ne henkiset asiat ole yhtään vähäpätöisempiä, kuin namä fyysisetkään. Ihan totta, jo pari hyvää päivää viikossa on jo hurja nousu! LOistavan ajatusmallin oot keksinyt. Sinne myös lämpimät aatokset!

      Poista
  4. Hyvä sinä! Kyllä olet niin taistelija tyyppi, joka osaa nauttia elämän pienistä jutuista, että sinä nouset. Se on varmaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. Nyt on paljon reipastumista liikkeellä, jopa mullakin. Hyvä sä, jatka samaan malliin. Aurinkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sä! Hyvä me! Aurinkoa ja appelsiineja!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!