sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Sunnuntai

Sunnuntaiaamut on siitä kivoja, ettei juuri missään kulje ketään. Tänäkin aamuna sain rauhassa huristella 26 km:n työmatkani niin, että vasta paria kilsaa ennen työpaikkaa näkyi ensimmäinen auto ja vissiin sen sisällä ihminenkin oli. Ainakin saa ajella rauhassa. Melkein voi kuvitella olevansa yksin koko maailmassa. Hui, se ei olis kyllä kivaa, pelottavaa lähinnä! Yhdellä peltoaukealla oli neljä otusta, mutta sen verran pimeää heti kuuden jälkeen on, ettei nähnyt, keitä siellä oli. Peuroja varmaan. Saattoi ne toki olla kontillaan olevia ihmisiäkin, en nähnyt.

Työpäivä oli jokseenkin haastava, särki enemmän kuin normaalisti. Lääkettä vetelin urakalla ja koitin selvitä. Luojan kiitos, että oli vain 8 tunnin päivä. Mutta kivat juttelut ja maailmanparannukset meillä oli työkaverin kanssa siinä juoksun lomassa. Arvostan!
Loppupäivän mä vietinkin sitten sohvalla. Luin ja koneilin, telkkaa en tänäänkään edes avannut. Kaksi karvaista, kurisevaa lämpöpatteria piti musta huolta. 



Kotilapsella alkoi hiihtoloma. Paljon sitä ei kyllä näy, on järjestänyt itselleen kaikenmaailman ohjelmaa koko viikoksi. Yökyläilyjä ja sen sellaista.. Onneksi isänsä kuskaa, mä olen töissä huomista lukuunottamatta koko hela viikon. Huomenna sentään kuskaan minä. Neiti on selvästi huojentunut siitä, että yhteishaku on nyt tehty, eikä enää tarvitse sitä miettiä. Haettu, mitä haettu. Nyt sitten odotellaan kesäkuun puoleenväliin saakka. Yhä vaan opo toimi yhtä kökösti kuin aikasemmin.. Mietin jopa jonkinlaista valitusta tai ainakin kiperää palautetta aiheesta, mutta vielä en sitä tee. Vasta sitten, kun koulu on ohi. Valitettavasti on mahdollista, että negapalaute vaikuttaisi opon käytökseen/arviointeihin jollaintapaa. Ope kun on muutakin kuin vain pelkkä oponmaikka. Hautaan asian siis (ainakin) hetkeksi.

Nyt alkoi tökkiä niin pahasti, että on syytä lopettaa ja siirtyä petiin. Huomenna kello ei soita, ihanaa <3 Labraan on aamusta juostava, mutta onneksi se ei aukea ennen yhdeksää. Saan siis nukkua kolme tuntia pidempään kuin työaamuna. 


10 kommenttia:

  1. Eiiii... häviskö mun kommentti taivaan tuuliin...

    Niin siis, meilläkin yläasteen opo toimi tosi kökösti ja muistaakseni annoin varovaista palautetta heti ja tarkoitus on antaa lisää jahka esikoinen pääsee lukiosta. Musta on tärkeää, että kertoo heille, miten ovat toimineet epäkorrektisti tai lasta loukkaavasti. Ei se muuten ikinä lopu.

    (Meillähän kyse oli siitä, että esikoisella tuli paljon poissaoloja sisäilmaongelmien takia yläasteella ja opo tokaisi, että ei sun kannata lukioon mennä kun siellä ei pärjää jos on poissa. Pidettiin palaveri ja lukion opo sanoi, että ei mitään ongelmaa. Tehdään tarvittaessa HOJKS ja voihan lukion suorittaa etänäkin, joten asiat kyllä järkestyy. Ihan eri ääni kellossa. Edelleenkin aina kun todistus tulee - kymppejä - niin mietitään, että pitäiskö käydä hieromassa sitä ya-opon naamaan ;-) Ei vielä olla käyty mutta kyllä mä vielä sitten juttelen sen kans kun saadaan lakki. Oppis olemaan vähän korrektimpi...)

    Lepäile sä ja nauti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistankin ton tapauksen! Tosi ärsyttävä sekin. Ja pitäähän niiden saada palautetta, että osaavat parantaa tapojaan. Omani kohdalla mietin, että jos tilanteessa olisi ollut joku nössykkä ja "vähempitahtoinen", niin olisko opo saanut oman tahtonsa läpi? "Muista mut sitten parin vuoden kuluttua kun huomaat tehneesi virheen", oli opon vika kommentti, ennen kuin tyttö painoi "lähetä"... MUR!!

      Poista
  2. Kumminkin heräät viideltä, etkä saa enää unta :)

    Hyvin voisit tehdä jonkun valituksen oposta. Sehän on ihan pöljä ja asenteellinen. Onkohan se persu? Kulkeeko "poika" -lippis päässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seiskaan asti sain nukuttua, hih :)
      Kyllä mä jollain tapaa tosta tapauksesta aion kommentoida.

      Poista
  3. Ne neljä otusta olivat ehkä baarista palaamassa olevia miehiä. ;-)

    Laita ihmeessä palautetta opolle. Saattaa olla niin monia muita, jotka joutuvat samanlaiseen tilanteeseen kuin tyttösi. Jos opo osaa ottaa kriittistäkin palautetta vastaan, hän ymmärtää miettiä ammatillisuuttaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan se olla. Mutta aika pitkän matkan olivat sitten jo kontanneet. Ehkä olivat hamuamassa heinää nälkäänsä? ;)

      Annan!

      Poista
  4. Mun selkä ollut vähän parempi, nyt kiusaa polvet :-D tulehdus taas molemmissa, ei tuu yksin tämä wanhuus.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!