sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Hetki kirkossa


Istuin rakkaan kanssa ihan rauhassa, kunnes kiinnitin huomiota muutamaa penkkiriviä edempänä olevaan mieheen, tai oikeammin hänen päähänsä. Kyllä, päähänsä. Se tuntui etäisesti tutulta ja silti tunnistin sen kaljun muodon heti. 
Lasten isä
En huomannut heidän tuloaan aiemmin, enkä oikeastaan muistanut edes odottaa heitä paikalle. Yhtäkkiä silmiini osui vain tuo tuttu pää. 
Koska itse tilaisuus ei ollut vielä alkanut, huomasin katselevani heitä, elehdintäänsä ja liikkeitään. Näyttivat ihan onnellisilta. Ihan kuin varmasti minäkin omani kanssa taaempana. 
Tietoisesti jäin miettimään, miltä minusta tuntui. Eniten ihmettelin sitä, miten samaan aikaan tutulta ja vieraalta  tuo  mies näytti eleineen ja ilmeineen. Jokainen kallon muhkura ja jälki oli tuttu. Saatoin suurinpiirtein kuulla äänensä ja sanat, joita jutteli vierelläolijalle. Samaan aikaan mies tuntui niin etäiseltä. Kuin kaikesta olisi valovuosi. Ihmettelin mielessäni, että  ihanko oikeasti olin tuon ihmisen kanssa naimisissa vajaan kaksikymmentä vuotta? Tuon ihmisen kanssa olen elänyt hurjan pitkän matkan elämää. Lasten syntymät, sukulaisten kuolemat, perheen auto-onnettomuudet, leikkaukset, etelänreissut ja pihallagrillaukset. Aamujugurtit, yhteiset lenkit, vauvojen odotukset, nimien valinnat. Omenapuun valinnat ja kinastelut siitä, poltetaanko takassa vielä pesällinen vai ei. 
Paljon hyviä hetkiä. Ja sitten paljon niitä mykkiä hetkiä.
Mitään kaihoa en tuntenut. En mitään, mikä houkuttaisi muistelemaan vanhoja kaiholla. Eniten ihmettelin, miten vieras ihminen tuo oli, kaikesta yhteisestä huolimatta. Olin myös tyytyväinen, että vierellään oli ihan mukavannäköinen ihminen. Mitään pahaa en hänelle toivo, toivon vain, että osaa olla onnellinen ja tehdä kumppaninsakin omalta osaltaan sellaiseksi. 
Kaikkea hyvää lasteni isä. 

Kaikkea hyvää.  *klik*



"minä tahdoin kuulla jo sen että olisit onnellinen
minä tahdoin kaikkea hyvää nimeen rakkauden
minä toivon niin sisälläin että löydät onnesi näin
minä toivon kaikkea hyvää tästä eteenpäin"

23 kommenttia:

  1. Se on jotenkin vapauttava tunne, kun voi huomata toivovansa exälleen puhtaasta sydämestä vain hyvää. Luulisin sen olevan myös merkki siitä, että takana on ollut paljon hyvää yhteistä aikaa ja siitä huolimatta on kyetty lähtemään ajoissa eri teille.

    Vihan ja kaunan kantaminen on raskasta, eikä siitä hyödy ikinä kumpikaan osapuoli. Juuri viime viikonloppuna mietin tuota asiaa miehen veljen nuorimman lapsen rippijuhlissa, miten mukavaa se on meille muillekin, kun eronneet puolisot uusine puolisoineen tulevat hyvin toimeen keskenään. Olimme kirkon ja ravintolaruokailun jälkeen vielä mieheni veljen luona kahvittelemassa ja siellä keittiössä hääräsivät yhdessä entinen ja nykyinen vaimo. Myös entisen vaimon nykyinen mies oli touhuissa mukana. Noissakin juhlissa olisi tunnelma voinut olla ihan toisenlainen, jos ihmiset eivät osaisi käyttäytyä.
    Eikä se tarkoita sitä, etteikö tuollakin pariskunnalla olisi omia ongelmiaan ja syytä erolle ollut. Totta kai on ollut, eivät kai he muuten olisi eroon päätyneet.

    Niin usein mietin sun ja Kainaloisesi kuvia katsoessani, että te olette kyllä niin uskomattoman toisillenne sopiva pari. Siitäkin huolimatta, etten kumpaakaan teistä ole livenä edes tavannut. Jotenkin se yhteenkuuluvuus vain välittyy niistä kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on hienoo, että "uudet" pystyy olemaan väleissä. Meillä ollaan vähäsanaisella asialinjalla, vaikkei mitään ihmeempiä riitoja olekaan. Molemmat joustaa ja on ystävällisiä, muttei me mitään puheripulia aikaiseksi saada. Se tuntuisi oudolta :-D Näin on hyvä.
      Tuo Kainalois-asia on sellainen, josta mun on pitänyt kirjoittaa oikein postauskin..kunhan nyt saan sanat sormiini tässä joskus :) Kiitos <3

      Poista
  2. Mä en muista koska olisin omani nähnyt, heh, oman exäni, lasteni isän :D. Rippijuhlissa viimeistään. Jännää. Aina se on jotenkin kireänä mun läsnäollessa, huuli silleen rullalla :D. No, ei se miltään tunnu mustakaan enää, ei niin yhtään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avaa se rulla :-D
      Ei vaan, ehkä se aika vaan tekee tässä(kin) asiassa tehtävänsä. LOppuu toisella "vihan"pito ja toisella huono omatunto..

      Poista
    2. Jos mä teen sormella semmosen lärpätyksen sen huulelle? :D Murtaiskohan se jään? :D

      Poista
    3. Kokeile :-D Kerro sit miten kävi!!
      Varo mustaa silmää vaimokkeen puolelta :-D

      Poista
    4. En mie taida uskaltaa kun en usko että niiden huumorintaju on samalla tasolla kuin mun :D

      Poista
  3. Eikö ole hieno tunne kun huomaa päässeensä irti entisestä elämästään sillä tapaa ettei se enää pyöri ajatuksissa eikä exän näkeminen heilauta mitenkään?

    Erot on aina vaikeita mutta kun elämän on kuitenkin jatkuttava, niin haluaisin uskoa että "uuteen elämään" siirtyminen on aina parempaa koska entiset kokemukset ovat muokanneet meitä ja näin ollen me suhtaudumme kaikkiin asioihin paljon viisampina. Mene ja tiedä onko tälläinen mahdollista ja tietysti on niitäkin tilanteita jolloin ihminen joutuu ojasta allikkoon mutta kummiskin.

    Mukavaa pääsiäisenloppua ja toivottavasti kaikki on okei - niin terveyden osalta kuin muutenkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ON se hyvä tunne! Kaikestahan me opitaan, on tullut huomattua. Kokemushan se on, joka vasta ihan oikeasti meitä opettaa. Aina ei välttämättä ekalla kerralla, mutta kumminkin.
      Hyvää ja parempaa sinnekin!

      Poista
  4. Joskus sitä tuntee ihmisen jo pelkästä kävelytyylistä :) ulkonäkö voi muuttua mutta olemus harvemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Ja aika jokseenkin tuttuhan tuo kaveri on...

      Poista
  5. Se on hyvä, että molemmat ovat siirtyneet elämässä eteenpäin eikä negatiiviset tunteet jyllää välissä.

    VastaaPoista
  6. Luin kerran jostain lehdestä, kun keski-iän ylittänyt haastateltava kertoi, että oli kadulla tullut vastaan jotakuta, etäisesti tutulta näyttävää henkilöä, joka oli tervehtinyt. Haastateltukin tervehti ja mietti korttelin verran, kuka kumma se oli - kunnes älysi, että oli parikymppisenä ollut jonkun aikaa naimisissa vastaantulleen kanssa. :)

    VastaaPoista
  7. Ihanaa ja vapauttavaa, että on tuollainen vakaa olotila. Että vierellä on kuljettu, mutta nyt jo irti päästetty ja hyvä niin. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Jotenkin vaan niin kovin kovinkovin hämmästyttävää, miten niin umpituttu voi muuttua niin muukalaiseksi..

      Poista
  8. Ihana teksti, samat fiilikset on koettu. Hyvä niin.

    VastaaPoista
  9. Kaunis hetki kirkossa. Eroon liittyen olisi sata asiaa mielessä, mutta aloitan nyt vain sanomalla moi. Blogiasi olen lukenut jo pitkään, mutta vasta nyt ujostelu siirtyi takavasemmalle ja sain suuni auki.

    Terveisiä Auringonpaisteen Kaupungista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että nyt "uskalsit". Tervetuloa!

      Poista
    2. Kiitos.:) nyt uskallan varmasti avata suuni useammin.

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!