torstai 7. huhtikuuta 2016

Elämä on

Omien ajatustensa muuttaminen positiivisempaan suuntaan on tällä kertaa harvinaisen hankalaa ja pitkäkestoista. Ei onnistu sitten millään. Vaikka tosissani koetan.
Tänäkin vapaapäivän aamuna yllätin itseni taas nyyhkimästä kurjuuttani. Tilanne vie yöunet ja päivällä on ahdistava paniikki. Ei mene enää kauaa, kun puhelinliittymä katkaistaan. Sähkö tai netti saattaa kadota ensin. Niin kaikkeni olen tehnyt kuin ikinä voin, mutta nyt ei taida enää riittää. Katto pysyy päällä ainakin vielä kuukauden. Entä lääkkeet? Kahden ihmisen sairaalakäynnit? 

Huoli kaikesta.

Sain yksityisviestin, jossa mua neuvottiin. Kuinka menoja pitää kiristää. Jep. Huomasi hyvin, että  kirjoittajalla on rahaa. En mä pysty tinkimään mistään. Ei ole mitään viikonloppusuklaalevyjä, harrastusmenoja tai itsensäpalkitsemiskukkia tai edes kerran kuussa- viinipulloja. Halvempaa ruokaa kuin nyt ostan, ei vaan ole olemassakaan. En mä käy missään, mikä maksaa. En osta vaatteita. Kampaajalla käyn noin 2 krt vuodessa. Eilen tankkasin kahdeksalla eurolla, että pääsen töihin taas muutaman päivän. Tai ehkä hän tahtoisi, että kävelen matkat, vajaa 30 km suuntaansa? Kiitos neuvoista, mutta ei ne nyt ihan kohdanneet, sun ja mun maailmat.
Ja kyllä, kaikki yhteiskunnan avutkin on selvitetty ja kysytty. En mä tyhmä ole. 

Kipututkijan haastattelu on mielenkiintoinen. Monessa kohtaa niin hemmetin totta. Kannattaa ehdottomasti katsoa!
Tuo kappale: "Krooninen KIPU TEKEE hermoista herkät kuin silkkipaperi. Tavalliset asiat, kuten työkaverin kovaääninen nauru, ohikulkijan voimakas parfyymipilvi ja mateleva kassajono saavat pinnan kiristymään. Kipu kummittelee mielessä silloinkin, kun se ei ole päällä. Kun ystävä ehdottaa purjehdusreissua, mieleen tulee ensimmäisenä veneen kova penkki, huono asento ja piiskaava merituuli. Selässä vihloo jo valmiiksi."
Tuo kertoo konkreettisesti sen, että kipu on läsnä koko ajan. Olit arjessa, vapaalla, nukut, valvot. Olet kivassa paikassa tai tylsemmässä. Se on mielessä koko ajan, teit mitä hyvänsä. Se, että nouset tuolilta hakeaksesi lasin vettä, ei ole välttämättä mikään tavallinen suitsait- juttu. Tai se, voitko lähteä kaverin kanssa vaikkapa lenkille. Sille "ihan pienelle ja hissukseen". Mä tiedän, tottakai tässä tarkoitetaan hyvää ja koetetaan ymmärtää...mutta. Ei se vaan aina mene niin. Mä tein itsekin varmasti noin ennen ja koetin jeesata, vaikken oikeasti ymmärtänyt, mitä kaikki tämä tarkoittaa. Ehkä sitä ei opi, ennenkuin se on ihan oikeasti omalla kohdalla. Ei siitä voi ketään syyttää.
Tämän kaiken hyväksyminen on vaan niin kovin vaikeaa. Ihan helvetin vaikeaa!! 

Iltaisin koetan miettiä päivän hyvät asiat. Koska niitäkin on ja musta tuntuu hyvältä ajatella ne läpi, ennen kuin (jos)  nukahdan. Ajattelen, että se hyvä mieli jää nukkumisen ajaksi päähän ja aiheuttaa jotain hyvää siellä mun nukkuessa. Pakko uskoa noinkin hulluun ajatukseen. Ajattelen, että tapa on kuin kiitollisuuspäiväkirja. Mä vaan listaan ne asiat päähäni, joku muu paperille. 
Eilen mietin:
- ihanaa, huomenna vapaapäivä
- kävin avannossa, hyvä olo, ja kaverin tapaaminen samalla kertaa
- töissä tarjottiin huisin hyvää sokerihiiren herkkua
-työpaikan kulttuurisetelit <3 (tosin, tästä voimme siirtyä kursivoituun kappaleeseen kivusta) Ensi viikolla jokatapauksessa yhtenä iltana kivaa!
- Nuorimman isä, joka onneksi mahdollistaa hänelle joitain kivoja pikku asioita. 

Rakas taivaanisä, anna jonkun ihmeen tapahtua ja meidän selvitä. Älä välitä siitä, että erosin juuri kirkosta, koetin vaan saada sieltäkin ne muutamat roposet omaan pussiini. Luotan siihen että sä et katso tollaisia maallisia asioita. 

Mä tiedän, ootte väsyneitä. Mutta niin olen helvetti minäkin. 

33 kommenttia:

  1. Niin kukaan ei tiedä mitä se on jos ei itse ole koskaan tuntenut raastavaa kipua ja rahapulaa.
    Voi missä mun lottovoitto luuraa niin voisin auttaa kaikkia.
    Nyt toivon ja rukoilen täällä sinulle helpompaa aikaa tai edes päivää.
    Rakkautta ja aurinkoa Helmi-hani ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle Ritva. Mäkin odotan sitä ihmettä, lottovoittoa ei taida kannattaa odotella, jos ei lottoa ;)
      Mäkin tietäisin niin kovin monta, jota auttaisin heti!

      Poista
  2. Mua lannistaa myös ne neuvot, että "siitä ja siitä voi säästää". Entäs jos ei ole mistä säästää? Kaikki menee ruokaan?

    No, mulla vielä on, mutta toisaalta puhtaalla ruoalla koitan pitää perusterveyttä yllä.

    Ja sitten on vielä se yksi asia, jota ei ymmärrä kuin toinen rahaton: kun on tarpeeksi pitkään kituuttanut, säästänyt kaikesta, päivästä päivään, viikko- kuukausi- vuositolkulla, sitä ei vaan aina meinaa jaksaa.

    Ja sitten tulee se päivä kun on pakko ostaa sukkia ja uikkarit samana päivänä, lapsille. Visalla. Kun ei muuten ole varaa, ja siitäkin sitten ihan hiton huono omatunto.

    Tää ei nyt oo oikeen tsemppaava viesti, koska samat on aatokset mulla just nyt kans.

    Mä toivon sitä lottovoittoa, pientäkin, ja autan sit suakin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tiedän, sä ymmärrät ihan konkreettisesti mistä mä puhun. Mulla on Visa tapissa, sekään ei enää tuo pelastusta (enkä tarkoita että oltais nyt kisaamassa, kummalla on huonommin, kunhan totesin..) Kammottaa ajatus, että tulisi joku vika autoon tai kissa sairastuisi tai tulisi joku ihan akuutti isoiso sairausasia... en voisi tehdä mitään.
      Mutta joo, ihan varmana oot mielessä, silloinkin, jos mulle tipahtaa tukku rahaa taivaasta <3

      Poista
  3. Voi itku tätä elämän epätasa-arvoa, sun tilanteesi kuulostaa ihan kohtuuttoman pahalta. Ja ehkä hyvääkin tarkoittavien kommentit loukkaavat tosi syvältä, kun tilanteeseen ei saa mistään apua. Jatkuvan kivun kanssa eläminen on kyllä tuskaa, mulla on sama tilanne sen suhteen. Eipä siinä huumori kuki kun koko ajan sattuu. Itselleni luonto on paras lääke, metsä ja järvenranta. Jotenkin vaan tuntuu että siellä joku kantaa sekä minua että kipua eikä tunnu niin raskaalta. Ja siellä ei yleensä melskaa muut kuin linnut ja niiden äänet ei häiritse tippaakaan. Ja hei, ei se taivaanisä oikeesti välitä tippaakaan kuulutaanko kirkkoon vai ollaanko kuulumatta, ei niillä kahdella ole mun mielestä liittoa keskenään, taivaanisä on jokaisen elollisen kanssa, kirkko on ihmisten luoma instituutio.
    Jos voisin auttaa sua jotenkin, tekisin sen tältä istumalta. Toivottavasti edes lämmin vilpitön ajatus tavoittaa. Onko sulla läheisiä ihmisiä joilta voisit saada edes väliaikaisesti taloudellista apua? Tiedän kyllä, että ei ole helppoa pyytää...

    Toivon auringonpilkahduksia kevääseesi, kivuttomampia päiviä ja öitä ja toivoa paremmasta!

    Tuuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuuli <3 Ja ymmärränhän mä, ettei ihmiset varmasti Tarkoita pahaa, ne vaan ei Tajua/Tiedä..
      Mä ajattelin kirkkoasiassa just noin. Että koko juttu on ihmisen luoma asia ja se usko on jotain ihan muuta. Kiitos ajatuksesta ja siitä, että seuraat. Voimia kipujen kanssa myös sulle!
      Ja ei, valitettavasti mulla ei ole ketään, jolta liikenisi apua/lainaa. Rahallista sellaista siis.

      Poista
  4. Minä toivon sinulle ihmeitä ja voimia!!

    VastaaPoista
  5. En haluaisi udella,mutta mikä on vienyt rahatilanteesi noin täydelliseen umpikujaan ... Toivon todellakin, että sinulle tapahtuisi se ihme ja asiat selviäisivät. Voimia ja niitä mukavien asioiden ajattelua - ainakin nukkumaan käydessäsi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kyllä se on vuoden takainen työttömyys. Silloin oli pakko lainata ja käyttää Visaa jne jne, että sai edes vuokrat maksettua. Nyt, kun työssä käyn, koetan maksaa normiarjen/autolainan lisäksi niitä lainoja pois. Näitähän ei sitten taas mikään instanssi katso menoiksi, joten niitä ei lasketa, esim. sossussa. Kun maksut ehtii perintäfirmaan asti, tulee lisäkuluja monta kymppiä per lasku. Lääkkeet/lääkäri-sairaalakäynnit tuo kiitettävästi kuluja myös.Kun tähän lisätään matalapalkkainen "naisala", onkin kierre valmis..
      Hyviä ajatuksia sinne myös!

      Poista
  6. Hymyilytti tuo sun kirkosta eroaminen. Juur samasta syystä lähin minäkin pari vuotta sitten. Pakko säästää ihan jokaisesta mahdollisesta asiasta, kun rahaa ei vain ole.

    Pakko uskoa parempaan huomiseen - juur huonommin ei vain voi mennä. Pohjalta kas ei alemmas pääse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Voimia sullekin, ehkä jotain pieniä tai suuria ihmeitä on tulossa, sullekin?

      Poista
  7. Niin, hyvää ihmiset tarkottaa, vaikka ne oliskin totaalisen pihalla siitä, missä toinen menee. Tuo säästöehdotusten tekeminen on sukua sille, että lihavalle annetaan laihdutusneuvoiksi "vaihda kahvikerma maidoksi, viineri pullaksi" kun kyseinen ihminen juo kahvin sokerittomana ja mustana, ilman kahvileipää.

    Se on selvää, että krooninen kipu vaikuttaa henkiseen jaksamiseen, mutta en miekään niistä tiedä mitään... lähetän siis vain lämpimiä ajatuksia ja haleja. Jotain muutakin, kun vain saan aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai kun masentuneelle sanotaan "että piristyhän nyt, reippaasti ulos vaan..."
      Kiitos ajatuksista ja haleista, perille tuli <3

      Poista
    2. Tai "sun pitää keksiä itelles joku kiva harrastus", kun justiin ehkä jaksaa hengittää ja Yhtään Mikään Maailmassa ei tunnu kivalta :)

      Poista
  8. Hei,ihan sydäntä kouraisi toi teksti.Minusta kuulostaa siltä et oisko aika jäädä ihan saikulle.Toi kierre kipujen kanssa aiheuttaa henkistä pahoinvointia.Saatikka noi taloudelliset huolet.Tunnollisena työntekijänä teet kaikkesi et selviät työpäivistäsi.Luulisi teilläkin olevan työterveyshulto?Tsemppaisin et rohkeasti menet juttelemaan tilanteestasi.Sehän olisi alku tuohon omaan jaksamiseen!
    Minä uskon et asioilla on tapana järjestyä:)Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Saikulle jääminen vaan tuo niitä taloudellisia huolia lisää.. joka taas lisää sitä henkistä..jne jne...kierre on valmis jokatapauksessa.
      Kiitos Merja, ehkä ne järjestyy, joskus.

      Poista
  9. Ei se positiivisuus vaikeassa tilanteessa tod ole helppoa ja ohjeet sellaiselta, joka on erilaisessa elämäntilanteessa ei varmastikaan paranna tilannetta, vaikka kuinka hyvää tarkoittaisi.

    Mä niin haluaisin kaivaa sun elämään kilon hyvää, valoisaa, vaurasta ja kivutonta. Voisko se kaikki lähteä tulemaan sinne päin näin jo ajatuksen/tahdon voimalla?

    RUTISTUS ja sydän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskotaan niihin ihmeisiin <3 Iso ruts sinne myös.

      Poista
  10. Mitään väsyneitä olla! Ja jätä nuo 'neuvot' ihan omaan 'arvoonsa', vaikka tiedän -tutus tunteen mikä varmasti tulee jo tuostakin. Tässä ei nyt paljon lohduta tsemppihali etc. kommentit. Rutiseva kuiva raha ja terveys. Hitsi! Mulle on tulossa muuten toukokuulle lahja-ostoksia ja olin ajatellut niitä sun koruja (aikopäiviä sitten), mutta en voi ajatella ostamista ennen seuraavaa tilipäivää, kunnes vähän ekstraa tippuu (ja mikäli ei tule 'yllätyksiä'). Ilmoittelen sitten.

    VastaaPoista
  11. Onkohan meillä yhteinen neuvoja?
    Olen saanut myös ohjeita säästämiseen, kun olen erehtynyt tuttavalleni murehtimaan mitä kaikkea tarvitsisin, vaan ei ole rahaa. Tuttavani säästää milloin mihinkin, joulun alla löysi vaatehuoneen kätköistä 200€, eikä muistanut mitä varten ne on säästänyt.
    Niin, hän itse elää työttömyyskorvauksella, mutta hänellä on hyvässä asemassa kera hyvän palkan oleva mies, joka maksaa vuokran, ruuan, sähköt ym. Tuttavani maksaa itse puhelinlaskunsa. Juuri he olivat risteilyllä, hytti aterioineen maksoi runsaat 400€. Itse olen ollut viimeksi vastaavalla neljä vuotta sitten ja silloin otin "äkkilähdön", varasin hytin viikkoa aiemmin, maksoi 20€. Vaikka niukalla käyttörahalla lapseni kanssa siellä olimme, meni talous kuralle.
    Toki voisin laittaa rahaa säästöön, tilipäivänä nostaa satasen ja laittaa sen lipaston laatikkoon. Mutta ennen seuraavaa tilipäivää se olisi ollut pakko ottaa käyttöön.
    Niin, suunnattomasti siis ärsyttää ja oikeastaan tekee mielen surulliseksi neuvojat, jotka eivät ole olleet vastaavassa tilanteessa.
    Voimia sinulle elämässäsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just. Ja hän on varmaan omasta mielestään köyhä :)
      Mä olen kanssa koettanut vastaavalla tavalla säästää, edes kympin kuussa, mutta aina se on sieltä tarvinnut pois kaivaa. Voimia sulle ja lapsellesi myös!

      Poista
  12. Tilanteesi kuulostaa painajaismaiselta, enpä enää muuta kuvausta sille löydä. Enkä usko, että tarvitset säästövinkkejä, sillä kai ne ovat tulleet jo ihan liiankin tutuksi.
    Sen verran kyllä on pakko myöntää, että olen joskus itsekin ajatellut, että ajatteletko taloudellisessa ahdingossasi liiankin paljon muita ja heidän ilahtduttamistaan? Olipa se sitten vaikkapa vain postimerkki tai muuta pientä, niin menojahan nekin ovat.
    Kun tilanteesi on se, ettet tiedä, meneekö sähköt tai puhelinyhteys, niin silloin on ajateltava VAIN itseään. Antaa muiden synttäreiden ja muiden yllätysten antaa odottaa sitä parempaa taloudellista tilannetta.
    Toivoin, ettet ymmärrä tätä neuvomisena ja ohjeistuksena.
    Joskus vain ajattelen, että olet liian hyväsydäminen tähän maailmaan.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ajattelen vahvasti niin, että jos saa, "pitää" myös antaa. Mutta tosiaan, koko tarinahan ei täällä/ tai muilla aina näy..
      Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, enkä koe neuvomisena.
      Kiitos Simpukka, mutta nyt liiottelet kyllä...osaan olla oikea bitch:kin jos on tarvetta ;) Uskon kumminkin hyvään ja siihen, että hyvä kiertää...

      Poista
  13. woimia, aivan saman itse kokenut...pyllystä tommoset neuvojat, hyvä se on huudella jos on rahaa..

    VastaaPoista
  14. Ihan tässä sanattomaksi jää.
    Halaus ja rutistus <3

    VastaaPoista
  15. Se on just niin, että joitain (tai varmaan moniakaan) asioita ei voi ihan ymmärtää jollei ole itse kokenut. Voi että miten minua ainakin on siepannut hyvän ja terveen elämän keskeltä viisastelijat. Anteeksi :) Sekin on jotenkin käsittämätöntä, että kovin yleisesti ajatellaan rahattoman olevan yhtä kuin tyhmä. Kun asiahan on juurikin päinvastoin, perusasioiden hädän keskellä ihminen on luovin ja kekseliäin, järjettömän päivittäisen paineen alla. Siihen päälle krooninen kipu, niin avot. Vaikka Suomessa on mahtavan hyvä terveydenhuolto, niin ei se mitään ilmaista ole, varsinkaan köyhälle. Sairaudesta riippuen suhteessa tosi kallista, ihan jo kulkeminenkin jos jatkuvasti pitää tai pitäisi jossain rampata. Mustavalkoisuutta ei ole olemassa, sen mää vaan sanon :)

    Vaikka tiedän, ettei varmastikaan paljon lämmitä, niin voimallista energiaa lähetän pirusti. Ja ihmeitä rekallisen vähintään. Sä olet uskomattoman sitkeä nainen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja, tiedät, mistä puhut.
      Kiitos sulle Taru. Ja tsemppiä sinnekin!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!