torstai 14. huhtikuuta 2016

Haaveita, haaveita vain...

Tai ei se mikään vain ole.

Toki mä haaveilen sellaisista asioista, joika varmaan koskaan ei tapahdu, jotka on sellaisia vainhaaveita. Kuten esimerkiksi että näkisin oikein kunnon revontulet ja oikein loistavan ruskan. Jäälinnassakin olen haaveillut nukkuvani. Matkustaminen on aina haaveissa. Mulle kelpaisi kuitenkin ihan "vain" matka Kreikkaan tai muualle lämpimään. Haaveet nähdä Australia tai Afrikkaa, ovat sellaisia "kyllä varmaan joo"- haaveita.  Toiset käy ja haluavat aina vaan nähdä lisää. Toisilla ei ole mahdollisuutta koskaan. Tasan ei mene onnenlahjat.

Eniten mä haaveilen kuitenkin tällä hetkellä eri lailla aikataulutetusta työstä. Vaikka mä kuinka olen koettanut muuttaa ajatusmalliani ja etsiä hyviä puolia, niin aina palaan tähän samaan ajatukseen. Työ, jossa on yksi vapaa kerrallaan, ei vaan ole mun juttu. Yksi vapaa on ihan yhtä tyhjän kanssa. Siihen kasautuu kaikki se, mitä ei pysty töiden jälkeen hoitamaan. Kun vapaa koittaa, on mulla kauhea lista asioita, jotka pitää hoitaa. Samaan aikaa pää on jo ajattelemassa huomisen töitä. Ei ei ei..en tykkää. Kroppa ja pää ei ehdi levätä yhtään. Kaksi vapaata onkin jo sitten ihan luksusta. Toisen päivän saattaa voida käyttää jopa höntsäilyyn. Toisille se on ihan normaalia. Silloin tosin sitten halutaan niitä kolmen päivän vapaita. Onkohan ihminen ikinä tyytyväinen?
Se, että on yksi vapaa ja useimmiten arkena, rajoittaa kovasti myös ihmissuhteita. Kun "normaalit" ihmiset ovat vapaalla viikonloppuna, mä olen töissä. Kun mulla on arkivapaa, on kavereilla normiarkensa, työnsä ja kaikki se perhe-arki-säätö, kyllä te tiedätte.  Myös kaikki messut ja tapahtumat ovat useimmiten viikonloppuna, sellaisille ei pääse juuri koskaan. Arkityötä tekevälle juhlapyhät on liki aina vapaata, keväällä on pääsiäislomat, jouluna joulunpyhät... Juu, ei toivoakaan.

Mulla on hoitajakavereita, jotka tykkää tällaisesta rytmistä tosi paljon. Mulle tää vaan jotenkin ei istu. 
Toisaalta, jos mä tekisia pelkkää arkityötä, mun palkka olis aivan sairaan huono. Tai siis huonoimpiahan se on nytkin, mutta. Jotenkin sekin ottaa aivoon, että sukulainen, joka on käynyt kouluja 3 vuotta ja tekee arkityötä, saa yli tuplasti enemmän palkkaa kuussa kuin minä, joka olen kouluttautunut 5 vuotta ja teen pyhätöitä. Hänellä on pyhävapaat ikäänkuin pikkulomina vuoden aikana ja aina vkl-vapaa. Ei toivoakaan tuollaisesta... 
Musta olisi mukava kuulla teidänkin kantoja erilaisista työvuoroista. Puolesta ja vastaan. 

Tietysti, sekin pitää ottaa huomioon, että koska nyt ollaan jaksamisen rajoilla, niin terveyden kuin rahankin puolesta, on ajatukset varmaan aika negatiivisia muutenkin. En tiedä.. Joku ihan uus alku pitäisi saada. Tai tehdä. Vaan nuo kaksi edellä mainittua (terveys/raha) kun vaikuttaa siihenKIN. Perkele. Anteeks.

No, itsehän olen alani valinnut. Vaan kuka 16-vee miettii näitä tältä kantilta? Työstäni mä tykkään sinänsä, kovasti. Nämä aikataulut ja se, että ihmiseltä kiristetään fyysisestikin kaikki mehut (oikeasti!) työpäivän aikana, nyppii. Ei toivoakaan, että työpäivän aikana voisi hoitaa omia asioita puhelimella, saatika kirjoittaa blogia, poiketa keskenkaiken lääkärissä. Juu, ei. Tauotkin on työn lomassa, joten sekään ei ole ratkaisu. 

Ehkä mä alan taas miettiä niitä hyviä asioita. 

25 kommenttia:

  1. Mä olen tehnyt enimmäkseen toimistotyyppistä työtä, ma-pe ja liukuvalla työajalla n. 7h45min päivää. Joskus nuorempana tein kirjastossa 2-vuorotyötä. Silloin oli aina aamu- ja iltavuorot vuorottaisina päivinä. Iltavuoron jälkeen oli aina tosi ankeaa lähteä taas aamuun. Ja joka toinen lauantai oli töitä, jolloin viikolla oli yksi arkivapaa. Tykkäsin tietyssä määrin, mutta enimmäkseen en.

    Kahdeksasta neljään -duuni sopii parhaiten varsinkin nyt, kun on tarha- ja kouluikäiset lapset. Ja muutenkin. Tosin välillä olen miettinyt, että jos pystyisin tekemään etätöitä, niin tekisin mielelläni satunnaisesti töitä varsin joustavalla aikataululla. Joskus kun iskee luova tila tyyliin ysiltä illalla, ja silloin saisi aikaiseksi kaikkea fiksua. Nyt se "fiksuus" kohdistuu sitten töllön katseluun :D

    Ootko katsastellut töitä muista sun alan työpaikoista? Oisko mahiksia johonkin muuhun? (Näitä varmaan oot miettinytkin tosin jo...)

    Aurinkoa ja halauksia! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Iltavuorosta on inhaa lähteä aamuvuoroon. Tai ainakaan mä en saa tarpeeksi unta siinä välissä, kun matkatkin vie osansa.
      Mä en ole koskaan ollut työssä, mihin saa mennä vasta kahdeksaan tai jopa yhdeksään.
      Mä luulen, että etätyö olisi loistohomma juuri tuon inspiraation kanssa. Ei kuulosta hyvältä katsoa telkkaa silloin kun fiksukohtaus iskee ;)
      Olen katsellut, mutta tää ala nyt vaan on tällainen. On hyvinhyvin harvassa ne paikat, jossa tehdään päivätyötä vklvapailla.
      Aurinkoa sinnekin!

      Poista
  2. Mua on alkanut kans tosi raskaasti nyppiä täysin epäsäännöllinen vuorotyö. Kun tuntuu, ettei ole mitään elämää. Mulla toki osansa tekee myös kahden työn tekeminen, mutta vaikkei laskettaiskaan sitä, vaan pelkästään toi vuorotyön puoli, niin ei se ole mitään elämää, että on vaikka maanantaina töissä ilta kymmeneen, tiistain vapaalla ja sitten keskiviikkoaamuna klo 6 töihin, niin se ykkösen vapaa on liki yhtä tyhjän kanssa, kun siinä on vielä sekin stressi, että kohta pitää jo herätä taas ennen viittä... Tai sitten se, että niitä ilta-aamu yhdistelmiä kun on väliin väkisinkin, että menee illasta suoraan seuraavaan aamuun ja siinä välillä kun ehtii käytännössä nukkua vain neljä tuntia, niin se johtaa siihen, että sitä on jatkuvasti väsynyt ja sitten kun olis se vapaapäivä niin se menee käytännössä hukkaan, kun ensin pitää nukkua univelkoja pois ja sitten pestä pyykkiä yms kotihommia joita ei ehdi kunnolla arkena. En todellakaan siis ole tyytyväinen tilanteeseen. Silloin tämä meni, kun olin niin taloudellisessa pulassa, ettei voinut ajatella kuin rahaa ja jatkuvaa työssä oloa ja unohtaa oma elämä, mutta nyt kun tilanne ei ole sellainen, niin tuntuu ettei tässä ole yhtään mitään järkeä ja ei ole mitään itua kuluttaa elämää näin.

    Olen myös opiskellut itse, jotta voisin ihan hyvin tehdä vain arkitöitä ja olla ne viikonloput ja pyhäpäivät vapaalla. Mutta mun pitäisi keksiä jotain uusia työunelmia, haluan muutoksen tähän tilanteeseen ja se pyörä on nyt pyörinyt viime kesästä lähtien, etten oikein keksi mun työstä enää mitään hyvää. Ja kaikki ne asiat, mitä joskus siinä rakastin, on muuttunut inhotuiksi. Niin sitä vaan ihmisen aatokset muuttuu... Ei jaksais enää yhtään tota työtä, mutta kun toisaalta en tiedä mitä tekisin, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Kun en usko, että elämä muuttuu sillä paremmaksi, että vaihtaa johonkin vastaavaan työpaikkaan, vaan pitäisi keksiä jotain oikeasti itseä innostavaa. Ja sit mulla on kans se ongelma, että kun oikea käsi on rikki, niin pitäisi saada sekin kuntoon ennen kuin kehtaa edes itseään mihinkään tarjota. Mutta toisaalta se ei kestä tota nykyistä työtä missään mielessä ja sieltä on päästävä pidemmän päälle pois. Dilemma. Mutta pyörittelen asioita päässäni ja uskon, että jossain kohtaa jotain järjestyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sulla kanssa aika oravanpyörä. Samankuuloinen kun mulla. Mä oon miettinyt, että ratkaisua ei vaan kertakaikkiaan oo, muuta kun ottaa iso riski ja olla ehkä kohta kortistossa ja luottomerkinnät punasella :(
      Mä toivon, että sä keksit jonkun ratkaisun!!

      Poista
  3. Mä olen ollut aikoinani huoltsikalla vuorotöissä, olin tosin silloin parikymppinen, eli sitä ei ajatellut silleen kuin ajattelisi tällä hetkellä. Sen muistan että nuo ykkösvapaat oli kyllä ihan perseestä. Ja iltavuorot kun aamupäivä meni odotellessa töihin lähtöä. Ja kuudelta alkava aamuvuoro pilasi edellisen illan. Olen kyllä äärimmäisen onnekas että mulla on nyt (paskojen työvaiheiden jälkeen) kiva ma-pe-työ ja vielä liukuvalla työajalla. Toivottavasti tohon sun tilanteeseen keksiytyisi joku ratkaisu! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuttua tuo kaikki. Sitä mäkin toivon <3

      Poista
  4. Sulle sopis päivätyö, koska sun kroppasi pitäis nyt saada levätä. Ja pääsi myös

    Ymmärrän (niin kun tiedot) tuon rahapointin, kyllä hyvin, mutta voi olla, että sä et voi pitkään oman jaksamisen kustannuksella mennä näin.

    Toivotaan, että joku ratkaisu ilmaantuisi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... SE vaan vaatii rohkeutta pudottautua tyhjän päälle. Ja sitä mä en uskalla.

      Poista
    2. Ääh, krijoitusvirhe: niin kuin tiedät, oli tarkoitus sanoa.

      Tyhjän päälle tiputtautuminen on varmasti melkein mahdotonta. Koska meillä nyt vaan pitää olla tieto jatkosta ja siitä, miten paljon tilille tipahtaa rahaa.
      <3

      Poista
  5. Niin....niitä on töitä ja sitten on töitä....Mulla on kans ollut TÖITÄ, siinä ei blogia kirjoitella tai lueta iltasanomia....eikä muuten ole ollut edes kahvitaukoja, joten onhan se ollut aika...työntäyteistä.

    Mä NIIN toivon, että sun haaveet toteutuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kahvi (=tee) juodaan lennossa.
      Mäkin toivon <3 S
      Sulla onkin nyt ainakin osaksi jee- tilanne!

      Poista
  6. Minä kun ole yrittäjä niin vapaat on silloin kun saa tuuraajan eli kolme viikonloppua vuodessa. Mutta osaani en vaihtaisi. On tämä kuitenkin mu juttu.
    Haaveet, niillä on taipumus toteutua tavalla tai toisella. Ainakin tahtoo uskoo näin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole paljon se, ei. Huh.
      Mä olen yrittäjäisovanhempien ja yrittäjävanhempien kautta tullut siihen tulemaan, että musta ei Koskaan tule yrittäjää. Hullun hommaa. (anteeksi, mutta uskon, että ymmärrät, mitä tarkoitan..)

      Poista
  7. Juttelin juuri pari päivää sitten ystäväni kanssa, jolla oli myös vuorotyö missä työrytmi on (minusta) järjetön. Neljä päivää töitä ja yksi vapaa kolme päivää töitä yksi vapaa ja sitten taas viisi töitä.... Asiasta tietämättä tietämättä mä en vain voi tajuta, miksi työvuoroja ei muka pysty rukkaamaan niin, että työntekijällä olisi aina 2 vapaata työrupeaman jälkeen. Jos ei ole mahdollista, niin en ehkä halua tietää miksi. Syyn täytyy olla todella erikoinen.

    Tästä siis voi lukea mielipiteeni: vähintään kaksi vapaapäivää! Niin sinulle kuin muillekin vuorotyötä tekeville ihmisille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä uskon, että tähän olisi listantekijöillä varmasti joku syy annettavana..en tiedä. Mutta kyllä, samaa mieltä olen sun kanssasi <3

      Poista
  8. Minä en ole tehnyt ikinä elämässäni vuorotyötä, joten sen hankaluudesta ei ole kokemusta. Sen mitä olen ystäviäni seurannut, niin useimmalle se vuorotyö on kuitenkin raskasta ja viikonloppuvapaiden puuttuminen rajoittaa sosiaalista elämää.

    Minulla on ollut onni siinä, että olen saanut tehdä päivätyötä vapailla viikonlopuilla ja liukuvalla työajalla. Sekään ei aina ole ongelmatonta. Minulla oli viime vuodet iltapalaverit kahdesti viikossa, joista toinen loppui klo 23:30. Toki saatoin nuo iltatunnit vähentää kokonaistyöajasta, mutta illat olivat silti varatut kun piti aina ohjelmoida ilta niin, että ehdin palavereihin. Vaikka siinä jäi 2-4 tuntia päivään vapaa ennen iltaputken alkua, niin tuntui että olin koko valveillaoloajan töissä.

    Meillä ei ole vieläkään päästy työnantajan kanssa sopimukseen siitä, miten työmatkoihin kuluva aika korvataan. 15 ensimmäistä vuottani kaikki työmatkat laskettiin työntekijän omaksi ajaksi. Jos lähden sunnuntaina työmatkalle, niin en saa siitä mitään rahallista korvausta ja vapaata saa pitää vastaavan tuntimäärän, mikäli bisnestilanne sen sallii ja esimies antaa luvan. Meillä myös toteutetaan tehokkaasti "kokonaistyöaikaa" eli ylitöitä "ei tehdä", joten niistä ei tarvitse maksaa. Jos teen vaikka messuilla 5*12t putken, niin mitään ylityökorvauksia ei heru. Jos työnanatjan utopisten aikataulujen takia joudun tekemään vaikka 50t/vko, en saa siitä mitään korvauksia. Välillä on kausia jolloin minulla menee säännöllisesti 5-8t viikonloppuna tehden viikolta jääneitä hommia. Koen kuitenkin, että kokonaisuudessaan tilanne on hyvä, koska työaikani on joustava ja sitten jos on hiljaisempaa, niin voi tehdä lyhyempää päivää. Jos on väleissä esimiehen kanssa, niin voi vaikka pitää ylimääräisiä vapaapäiviä. Tyypillisesti kaikkina juhlapäivinä tai niitä edeltävinä päivinä, jos ei ole mitään akuuttia, niin hommat loppuu heti kahden jälkeen. Aika helposti pystyn hoitamaan omia asioitani työpäivän aikana. Ihan paras jousto minulle on etätyö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kuulosta kivalta tuokaan, ei yhtään. Mitä tarkoitat työmatkoilla? Ilmeisesti jotakin pidempiä, ulkomaanreissuja?
      Samallatavoin meillä mennään. Sijaisia ei saa ottaa, ja jos paikkaat ylitöinä toisen vuoroja, saat tunti tunnista sen vaan takaisin. Mitään ei makseta. Lyhyempää päivää ei ole mahdollista tehdä.
      ILtapalaverit kuulostaa aika kököltä. Onhan siinä sitä omaa aikaa ikäänkuin välissä, mutta onhan se varmasti sellaista palaverin "odottamista" siinä kaiken perhearkihösäyksen keskellä...

      Poista
    2. Joo tarkoitin pidempiä työmatkoja. Todella usein olen joutunut lähtemään matkaan sunnuntai aamuna ollakseni maanantaina asiakkaalla. Esim 10-12 lentomatka ja niitä ei ennen korvattu mitenkään. Nykyisin saa vapaana perjantaisin klo 13 alkaen. Eli jos mulla meni vaikka 14 tuntia matkaan, mulla menisi tuon mukaan 7vkoa sen pitämiseen.

      Poista
  9. Mä kuulun niihin, joille vuorotyö sopii erinomaisesti. En ole koskaan muunlaista työtä tehnytkään, joten en oikein osaa muuta edes kaivata.
    Meillä on myöskin nuo ykkösvapaat käytössä ja itse tykkään juuri noista viikolle osuvista vapaapäivistä. Nautin niistä enemmän kuin viikonloppuvapaista. Sunnuntaithan meillä on aina vapaat, korkeintaan on päivystyspuhelin taskussa, mutta harvemmin kuulemma joutuu lähtemään töihin.

    Aika paljon nuo mieltymykset varmasti riippuvat myös muusta elämäntilanteesta (perhe ja läheiset) ja miten aikataulut sopivat heidän kanssaan yhteen.

    Sulla nuo ykkösvapaat menevät varmasti vielä rankemmiksi sairautesi myötä. Harvat sairaudet muutenkaan tykkäävät kovin epätasaisesta elämänrytmistä. Toivotaan ratkaisun löytyvän jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sulle sopii! Mikäs sen mukavampaa :)

      Poista
  10. Olisiko sinulla mahdollisuutta saada lääkäriltä lausunto siitä, ettet enää sairautesi vuoksi kykene tekemään vuorotyötä. Tätä lausuntoa tukemasn kannattaa ehdottomasti pitää sairauslomaa silloin, kun siltä tuntuu eikä kärvistellä töissä oman terveytensä kustannuksella (viitaten uusimpaan postaukseesi).
    Kela tukee "ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta, joissa voit saada itsellesi uuden ammatin, jos et enää selviydy ammatissasi sairauden tai vamman vuoksi." ( Kelan sivuilta napattu pätkä)

    Tuli mieleeni, että jos olet sh, ja muuten tykkäät työstäsi niin th:n hommahan pitäis sisällään aika paljon samoja elementtejä, olis päivätyötä ja muuntokouluttautuminen ei varmaankaan kauhean kauaa veisi.
    Paljon tsemppiä ja voimia tilanteeseesi! Muista pitää itsestäsi huolta, sillä sinä olet tärkein! Vasta sitten tulevat kaikki muut velvollisuudet.

    VastaaPoista
  11. Olisiko sinulla mahdollisuutta saada lääkäriltä lausunto siitä, ettet enää sairautesi vuoksi kykene tekemään vuorotyötä. Tätä lausuntoa tukemasn kannattaa ehdottomasti pitää sairauslomaa silloin, kun siltä tuntuu eikä kärvistellä töissä oman terveytensä kustannuksella (viitaten uusimpaan postaukseesi).
    Kela tukee "ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta, joissa voit saada itsellesi uuden ammatin, jos et enää selviydy ammatissasi sairauden tai vamman vuoksi." ( Kelan sivuilta napattu pätkä)

    Tuli mieleeni, että jos olet sh, ja muuten tykkäät työstäsi niin th:n hommahan pitäis sisällään aika paljon samoja elementtejä, olis päivätyötä ja muuntokouluttautuminen ei varmaankaan kauhean kauaa veisi.
    Paljon tsemppiä ja voimia tilanteeseesi! Muista pitää itsestäsi huolta, sillä sinä olet tärkein! Vasta sitten tulevat kaikki muut velvollisuudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle.
      Olenhan minä kahlannut läpi Kelan -ja muiden- sivuja, mutta asiat ei vaan tapahdu niin nopsaan kuin olisi toivottavaa. Kaikki muukaan ei vaan ole niin yksinkertaista. Mm. raha. Tiedän, että oma terveys on tärkeämpi kuin raha, mutta se pitää sisällään niin paljon muutakin.. Asioita täytyy selvittää ja odotella. Katastrofi pitää koettaa välttää.
      Sh en ole.
      Tässä kohtaa pitää nyt vain odottaa. Lääkärin sanoin.
      Kiitos tsempeistä ja kiva kun kommentoit :)

      Poista
  12. Olisiko sinulla mahdollisuutta saada lääkäriltä lausunto siitä, ettet enää sairautesi vuoksi kykene tekemään vuorotyötä? Tätä lausuntoa tukemaan kannattaa ehdottomasti pitää sairauslomaa silloin, kun siltä tuntuu eikä kärvistellä töissä oman terveytensä kustannuksella (viitaten uusimpaan postaukseesi).
    Kela tukee ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta, mikäli ei enää selviydy työstään sairautensa vuoksi.

    Tuli mieleeni, että jos olet esim. sh, ja muuten pidät työstäsi niin th:n hommahan pitää sisällään aika paljon samoja elementtejä, olisi päivätyötä eikä muuntokouluttautuminen varmaankaan kestäisi kauhean kauaa.
    Tämä siis vain esimerkkinä. Mahdollisuuksia kyllä on, toivottavasti löydät omasi.
    Paljon tsemppiä ja voimia tilanteeseesi! Muista pitää itsestäsi huolta, sillä sinä olet tärkein! Vasta sinun hyvinvointisi jälkeen tulevat kaikki muut velvollisuudet.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!