tiistai 16. elokuuta 2016

Hyväntuulen näyttely

Tänä kesänä päätin käydä Naivistinäyttelyssä. Sen viimeisellä aukioloviikolla havahduin asiaan ja sitten täytyikin jo toimia.
En varsinaisesti ole kovin innostunut taiteesta, tai lähinnä musta tuntuu, etten ymmärrä sitä, mutta naivismi on varmasti kaikille aika turvallinen taiteenlaji. Toki näissäkin oli niitä, joiden edessä tuli ajatus että osaisin itsekin tuollaisen töhertää tai että onko tämän taiteillut viisivuotias. Yhtä kaikki, tosi kauniita tauluja oli osa. Monta olisin huolinut omallekin seinälle heti. Varsinkin yksi taiteilija oli ylitse muiden. Taisin pitää jokaisesta työstään!
Niiden kuvien, joiden alla ei ole tekstiä, tekijät ja nimet ovat päässeet luikahtamaan pois päästäni ja kamerastani...

Yleisnäkymää


                                       Bergqvist Mia: Suojassa korkean heinikon



                                     Arhipov Sergei: Turun maapallo









                                              Marit Björnegran

                                     Marit Björnegran: Herneprinsessa

 Marit Björnegran



                                           Kikka Nyren: Jesper, sininen kissa

                                       Raija Männistö-Koski: Hyttynenkö se pisti?


                                       Seija Levanto: Yksin, mutta ei yksinäinen

Suosittelen tätä näyttelyä ehdottomasti kaikille, nillekin, jotka eivät taiteesta ymmärrä -kuten minä-. Kuvat ovat kuitenkin yksinkertaisen simppeleitä, värikkäitä ja hyväntuulisia, eikä niitä tarvitse ymmärtää. Varsinainen hyväntuulen näyttely! 

Joku mulla päässä nyt viiraa. Mä olen katsellut yhtä toistakin näyttelyä, joka mua jostain kummallisesta syystä kiinnostaa. Omituista. Enhän mä ole taideihminen! 
Mutta ehkä musta voi tulla? 


19 kommenttia:

  1. Kuka se oli jonka olisit seinällekin huolinut?

    Mäkin tykkään naivistisesta taiteesta - yleensä se on just sellaista hyvän mielen ja -tuulen taidetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Björnegranin taulut ylipäätäänkin on sellaisia mun näköisiä. Pientä piperrystä ja jotenkin hempeää :)
      Ehdoton suosikki on kuitenkin tuo alin; tuo puu oli niin upea livenä!!

      Poista
  2. Taiteen tehtävä (IMO) on viihdyttää, ja jos siitä viihdyttyy ihminen, joka ei koe itseään "taideihmiseksi" niin silloin se on tehnyt tehtävänsä erinomaisesti!
    Marit Björnegranin tekemiä joulukortteja voisin ostaa mieluusti. Ne olis varmaan joulutunnelmaa pullollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Björnegranin kaikki taulut oli hienoja!

      Poista
  3. Naivistinen taide on niin ihanan elämäniloista ja hauskaa :) Tykkään. Mäkään en koe itseäni varsinaisesti taideihmiseksi, vaikka sitten toisaalta nautinkin, (silloin harvoin) kun osun näyttelyyn. Ehkä pitäisikin mennä useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Itsekin ajattelin vähän että "mennää nyt sitten", mutta näyttelyssä jo huomasin ihastelevani ja kotonakin vielä miettiväni noita tauluja. Sai hyvän mielen aikaan useammaksi tunniksi. Kannatti siis käydä!

      Poista
  4. Mä olen kerran käynyt naivistien kesänäyttelyssä ja siellä oli kyllä hauskaa. Seija Levannon töitä näin jossain viime vai toissa kesänä ja siitä asti olen seurannut naisen töitä. Ne on todella kauniita ja hauskoja samalla. Tuo Björnegranin sänkykuva on kyllä todella hieno. Tuollaisia kun osaisi tehdä =).

    Kaikilla on ymmärrys taiteeseen, se voi olla hyvin erilainen kuin naapurilla, mutta kuitenkin juuri oikea itselle <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kiteytetty, ehkä se riittää, että itse pitää! Oli siellä myös töitä, joista tuli ahdistunut olo...sivuun ne nopeasti. Huomasin kyllä, että punaiset pallot puuttui, ei ollet ilmeisesti ostajienkaan mieleen.

      Poista
  5. Ei muuten ole maailman helpoin taiteenlaji, ainakaan mun mielestä....tarkoitan siis sen taiteilemista.

    VastaaPoista
  6. Näen muuten käyntini tuossa Live traffic feedissä. Onpa muuten väärä paikka vaikka oikea maa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmasti olekaan helppoa. Ainakaan mulle, mikään piirtäminen :-D
      No, pääasia että edes maa täsmää :)

      Poista
    2. Joo. Ei paikasta niin väliä. :)

      Poista
  7. Herneprinsessa on mun suosikki!!

    Mäkään en ymmärrä taiteesta muuta kuin että jostain tykkään ja jostain en tykkää. Sama pätee viineihin ja moneen muuhunkin asiaan. ;D

    Naivistista viikkoa mussu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, just näin mäkin meen..tykkään tai en. Tai siltä väliltä :-D

      Poista
  8. Meistä jokaisesta voi tulla taideihminen. Tai ainakin itse uskon niin. Nuo Björnegranin taulut olivat kaikki yhtä ihania. Minäkin aina joskus innostun taidenäyttelyistä, mutta aika on rajallista. Onneksi on näitä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei oo ajasta kiinni, mutta jotenkin ei vaan tuu mentyä.. Täältäkin kautta aina välillä näkee jotain :)

      Poista
  9. Minä olen muutaman kerran käynyt Iittalassa naivistien näyttelyssä ja se on ollut aina sellainen hyvänmielen paikka. Moni taulu saa hymyn huulille.

    Minä käyn muutaman kerran vuodessa taidenäyttelyssä ja hyvä näyttely on minulle sellainen arkea kohottava tapahtuma.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!