perjantai 26. elokuuta 2016

Tylsimus maximus

Aika on taas luikahtanut viikon eteenpäin edellisestä postauksesta. Vaan kun oikein mitään ei tapahdu, ei ole paljon asiaakaan..
Menin luxuslomasen jälkeen töihin, pystyin 4 päivää ja jäin uudestaan saikulle. Prkl. Saatoin olla tyhmä, kun kieltäydyin kortisonipiikistä, mutta kun....en vaan uskalla!!! Piikki lonkkaniveleen ei kuulosta mun korvaan kovinkaan hehkeältä. Ehkä sekin on vielä edessä, mutta koetetaan nyt lepoa ensin.
Helmijuttuja olen vähän puuhaillut ja kotihommia. Töllöttänyt telkkaria, näyttöruutua ja kirjaa. Tylsistynyt melkein kuoliaaksi. 
Seurannut teinikyyhkyläisten kuhertelua ja niistä toisen yhä jatkuvaa intoa koulusta. Oppinut itsekin alasta jotain, koska tuo pulisee ne kotona myös. 
Ollut kahden muun lapsosen elämässä hengessä mukana. Toisen hyvissä ja toisen huonoissa uutisissa.
Laahustellen eteenpäin. Auttaiskohan Dajm-kakku? Ajo auringonlaskuun? Nukkumaan meno? Tai sitten se piikki.




21 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Se riippuu vaivasta: sydänsuruihin koko kakku, pieneen vitutukseen pala ja kipuihin ja isoon vitutukseen piikin tilalle kakku, kokonaan, ehdottomasti, määrää tohtori Marjaana!

      Poista
    2. Mä ihan melkein tottelin tohtoria, tietenkin!

      Poista
  2. En oo koskaan syöny Dajm-kakkua, mutta se kuulostaa semmoselta, että auttaa kaikkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Törkeän hyvää, ei siitä muuta voi sanoa. Siis mun mielestä.

      Poista
  3. Mä oon saanut limapussin tulehdukseen kortisonipiikin lonkkaan. Enää en tosin ihan helpolla kortisonia itseeni halua, mutta joskus on vaan pakko. On se vaan aikamoinen myrkky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun suurin syy kieltäytymiseen oli se itse toimenpide. Mutta myös vähän se, että kortisoni tulee ilmeisesti oleen mun loppuelämän yks mömmö ja siksi koitan sitä "ylimääräistä" välttää, jos vaan pystyy mitenkään oleen. Ja kun on näitä mömmöjä muutenkin. Jos nyt viikon lepo ei auta, niin sit on kai pakko myöntyä.

      Poista
  4. Kortisoni on hyvä lääke, mutta sillä on myös haittapuolet, joten eipä sitä ihan määrättömästi kannata itseensä työntää. Toivotaan että lepo auttaa ja säästyt piikiltä. Toimenpidettä sinänsä ei kannata pelätä, kokemuksesta tiedän ettei se NIIN kamalaa ole etteikö sitä kestäis jos tietää siitä avun saavansa. Pidän sulle tsemppipeukkuja, että tilanne helpottaa levolla ja Dajm-kakulla!
    Pidähän lippu korkealla kaikesta huolimatta ja nauti kaikesta mistä suinkin voit, myös syksyn alkamisesta. Niin mäkin koitan tehdä vaikka hampaat kirskuen...

    Tuulisin lauantaiterkuin Tuuli

    VastaaPoista
  5. Dajm-kakku on järjettömän hyvää ja joskus kortisonikin helpottaa elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  6. Dajm kakku on paholaisen keksintö, ensin sitä ottaa yhden palan sitten toisen....ja kohta on koko kaukku syöty!

    Valoisia ajatuksia sinne. Pidetään lippu korkealla, vaikka myrskyää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta!!! ...ja kohta on koko kakku syöty... :-D
      Valoisuutta sinnekin <3

      Poista
  7. Dajm- kakku on tosiaankin paholaisen töitä. :-D

    Mulla olis saattanut hyvinkin käydä samoin tuon kortisonipiikin kanssa. Niveliin tuikkimiset eivät kuulosta kovin mukavalle. Onhan se loistava lääke, sitä ei passaa kieltää, mutta loistava kirjo on niitä sivuvaikutuksiakin. Nuo ovat taas niitä tilanteita, kun joskus on pakko valita kahden pahan välillä se tilanteeseen sopivampi ja mahdollisesti pienempi paha. Eikä sitä, koska se mahdollinen oikea aika on, voi tietää kukaan muu, kuin sinä itse.
    Tsemppiä. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ja nyt mä valitsin kieltäytymisen. Katsotaan nyt, miten sitten vaikkapa viikon päästä...
      Dajm...mmmm....

      Poista
  8. Ehdottaisin ensin Dajm-kakkua ja lepoa ja sitten jos ne eivät auta niin kortisoonippiikkiä. Poikani kummitäti kävi kortisoonipiikkien avulla useamman vuoden töissä, mutta eihän niitä voi loputtomasti ottaa, joten edessä oli uuden työn hakeminen. Kuulemma auttoivat erinomaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tuollainen järjestys mulla nyt on "päällä". :-D

      Poista
  9. Mä en ole maistanut Daim-kakkua, mutta Daim-patukat on mun lempiherkkua... ♥

    Kortisoni on mun mielestä ihan jees aina, kun se kumminkin on kahdesta pahasta pienempi (nivelkipu ja nivelpintojen syöpyminen vs. kortisonin mahdolliset haitat). Ja pistettynä se ei ole niin paha kuin suun kautta otettuna. Mitä isompi nivel, niin sen helpompi juttu - yleisesti ottaen. Toki riippuu vähän siitä sun tästä. Musta pikkunivelet on kauheimpia pistettäviä, kun nivelraot on pieniä ja SE sattuu (pakokauhureaktio tulee pelkästä ajatuksesta, kun muistelen jotain päkiöihin saatuja pistoksia...) Pistäminen on äkkiä ohi ja sit saa oikein luvan kanssa levätä pari päivää. Tsemppiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku on vielä tuplasti parempaa!!
      Kiitos <3

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!