keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Tyhjää ja faktaa

Jos jaksaisi kirjoittaa, sillätavalla oikeasti, olisi kai pitkä teksti tulossa. Kirjoituttaa, mutta mitään ei tule ulos. Tyhjä, sekö mä tällä hetkellä olen? Koska tunteet ei jaksa purkautua itselleni tyypillisellä tavalla. 
Päiväkirjamaisesti merkitsen siis muistiin itselleni, että

-keskimmäinen meni kihloihin
-itse erosin
-käyn töissä
-käyn kaupassa
-en saa aikaiseksi mitään
-olen jumittunut sohvaan
-edes Pokebileet ei innosta
-eikä joulu
-siksi ilmoittauduin jouluksi töihin
-en jaksa, enkä halua, Mitään 
-teen robotinomaisesti asioita, ja unohtelen puolet
-suoritan

Tällä hetkellä näin, kohta taas jotain muuta. Aina olen noussut ja niin nousen taaskin. 
Sitten kun jaksan. Ei oo pakko jos ei taho. Ainakaan just nyt.



32 kommenttia:

  1. Joskus sitä vain on tyhjä ja jumissa, vaikka kuitenkin samaan aikaan päänupissa pyörii miljoona asiaa... Ja olihan tossa monenlaista syytäkin. Halaus eron takia ja onnittelut lapsen kihlauksesta! (Voi vitsi tätä elämän kiertokulkua...) Tsemppiä hurjasti kaikkeen! Ja kyllä se nousukin sieltä tosiaan tulee, kuten totesitkin. Sitten kun on sille oikea aika ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula. Tuota kiertokulkua mäkin taivastelin...

      Poista
  2. Välillä vaan tulee niitä hetkiä, ettei jaksaisi mitään, ei huvittaisi mikään kuin vain olla siellä sohvannurkassa lämpimän peiton alla. Pimeä ja hyinen syksy saa minut aina toivomaan, että josko voisi nukkua talviunta ja herätä sitten maaliskuiseen auringonpaisteeseen. Ihana ajatus. Mutta eipä meidän auta kuin mennä eteenpäin - vaikka hitaastikin. Tähän taitaa sopia sellainen muoti-ilmiö kuin downshiftaaminen ;-)
    Tsemppiä ja kaikkea hyvää Sinulle :-)
    /Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle sopisi talviunet myös oikein mainiosti :) Kuljetaan hitaasti, ehkä se tästä taas, kiitos :)

      Poista
  3. Nouset varmasti!
    Joskus voi vaan olla möllöttää. Sekin tekee hyvää.

    Onnittelut kihlauksesta ja pahoittelut erosta. Toivottavasti myös jälkimmäinen tapahtuma vie elämää pitkällä tähtäimellä parempaan suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kepposka. Mä uskon, että parempaan vie, ainakin stressittömämpään. Kunhan nyt vähän kipu laantuu..

      Poista
  4. Ei aina tarvii jaksaa. Väkisinpokeilet vähän jos vaikka innostuisit :). Se aika... Se kuuluisa aika...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä teinkin, onneks sä pakotit. Ja siivosin, ettei tarvii ajatella. Jep...se aika... :/

      Poista
  5. Halaus! Välillä ehkä on hyvä olla tyhjä, että voi taas täyttyä uudella ja raikkaalla? Joohan?

    VastaaPoista
  6. Mä olen monesti ajatellut, että alan kirjoittaa blogia, kun tuntuu olevan niin paljon asiaa ja en halua niitä kaikkia julkisesti facessa kirjoitella.
    En tiedä tulisiko siitä kuitenkaan mitään, lukisiko kukaan juttujasi. Tämäkin on minulle terapiaa, kun luen muiden blogeja.
    Voimia sinulle, olet ajatuksissani ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä lukijoita pikkuhiljaa tulee, kun itsekin blogeissa seilaa ja kommentoi. Mulle tämä ainakin on oikein hyvä tapa saada ajatuksia selkiämään ja purkaa itseäni. Jos blogin päätät perustaa, niin muista huikata :)
      Kiitos <3

      Poista
  7. Tämä kännykän arvuutteleva teksti ja liian nopeat sormet, piti kirjoittaa juttujani eikä juttujasi.

    VastaaPoista
  8. "Tällä hetkellä näin, kohta taas jotain muuta."
    Näinhän se menee. Nouset sieltä, kunhan jaksat. Pääasia on, että nouset.
    Kakkoskohdan kanssa taisit saada melkoista sydänsurua aikaan. Ainakin sen mukaan, minkä kuvan olen saanut. Mutta hyvä, jos et ole tuon asian suhteen liian kiltti, vaan teet sen, mitä sydän ja järki sanovat.
    Lämmin halaus. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Simpukka.
      Sain kyllä sydänsurut, ja meille molemmille. Mutta hän itse valitsi asioiden välillä. (Ne kompastuskiviasiat eivät näy somessa ulospäin..)
      Mulla voitti lopulta järki, näin ei vaan voinut jatkua.

      Poista
  9. Onnittelut keskimmäiselle kihlauksen johdosta!
    Välillä sitä vain elämä menee sitä rataa, ettei jaksa perässä pysyä ja lyhyet merkinnät ovat suurinta mitä saa aikaiseksi.
    Mutta eletään toivossa, että ilo nousee pintaan ja elämä alkaa taas näyttää valoisan puolen.

    VastaaPoista
  10. Voi mussu, iso lämmin rutistus. Sä niin nouset tästä, ehompana, vahvempana.

    (Välillä ei vaan osaa kirjoittaa oikeita sanoja...mut oot ihana ja ajatuksissa)

    t. Megamöllöttelijä

    VastaaPoista
  11. Anna itsellesi lupa olla väsynyt ja haluton. Tee sitä mitä jaksat ja mikä tuntuu hyvältä. Ryve syvissä vesissä jos siltä tuntuu, nouse sieltä sitten kun jaksat, sillä kyllä sekin päivä koittaa. Kehu itseäsi kerran päivässä vaikka ihan pikkuisestakin asiasta. Syö sitä mikä maistuu, hiiteen terveellisyysajattelu. Keho ja pää tarvitsevat välillä täydellisen tyhjennyksen, se kestää aikansa ja sitten alkaa paluu takaisin iloon, haluun ja termokkuuteen.
    Toivon sinulle paljon iloa, valoa, toivonkipinöitä ja auringonpaistetta. Tsemppiä!

    Tuuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis ja ihana kommentti.. Kiitos Tuuli!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!