maanantai 13. maaliskuuta 2017

Lomalla

Loma on ollut kyllä ihan huippu. Ja tuli todella tarpeeseen. Päätin heti alkuun, että mitään "mun pitäis" -juttuja en ota ohjelmaan ollenkaan, vaan että kaikki saa mennä omalla painollaan ja omien fiilisten mukaan. Ja toki faktojen. (lue: mikään ei saa maksaa) Opiskelijan ollessa koulussa, oli helppo huijata itseään, ettei mihinkään edes "voi" lähteä. Vaikka oikeasti voiskin 😊
Nautin suunnattomasti siitä, että saan herätä omia aikojani, ilman kelloa. Nukkua sen verran kuin nukuttaa. Toisaalta valvoa niin pitkään kuin huvittaa ja virtaa riittää.
Viikkoon on mahtunut monenlaista kivaa. Olen ollut seuralaisena Ikeassa, kiertänyt innolla koko iltapäivän kirppareita, leiponut pullaa, siivonnut muutaman mieltä ja silmää ahdistavan kaapin, viettänyt aikaa perheen kanssa, viettänyt aikaa Ihanan kanssa, käynyt järvenjäällä valokuvausretkellä, kirjoittanut söpöyksiä lumeen, stepannut sydämiä järvenjäälle, tuijottanut telkkaria ihan yli oman tarpeen, keskustellut tärkeistä asioista, nukkunut päikkäreitä, syönyt kivojen kanssa tortilloita, olla löllötellyt, panikoinut uusia pelottavia lapsia (ja selvinnyt hengissä). Tehnyt kaikkea pientä kivaa, aina sitä mikä on huvittanut.
Toki sitä kaikkea muutakin on ollut, niinkuin elämässä kai aina, mutta silti päälimmäisenä on tyytyväisyys. 
Kolme päivää ennen loman loppua aloin jo nähdä unia töihin paluusta. Eikä ne ole kivoja unia. Päätin kuitenkin, etten pilaa kolmasosaa lomasta suremalla sitä, että se kohta loppuu. Aika hyvin onnistuinkin, päivisin. Unille sen sijaan en mitään voi. 
Surullinen tietokin yllätti, hautajaiset tulossa. 
Tyttären leikkaus hirvittää. Nyt on päiväkin tiedossa. On kuitenkin vain pakko uskoa lääkäreihin ja siihen, että siitä on apua. Leikkauksesta joko alkaa ajan päästä lisävaivat, tai sitten ei. Mitään takeita ei ole. Koetan kuitenkin luottaa siihen, että vaikkapa 10 vuoden päästä lääketiede on taas kehittynyt ja asialle voidaan jotakin, jos niitä lisäoireita tulee. Tällä hetkellä leikkauksen pitäisi helpottaa kipua, ja helpottaa elämää. En millään soisi nuorelle ihmiselle jatkuvaa kivun kestämistä, kun itse tiedän, mitä se on.  
Mä kuitenkin uskon, että näistäkin selvitään, kunhan vähän maltetaan ja ollaan hötkyilemättä. 

Nyt pitäisi osata kääntää työmoodi päälle. Huomenaamulla se sitten taas alkaa. 

Tänään saan vielä makoisaa seuraa♡ Nam. 

17 kommenttia:

  1. Ihana loma sulla. Tsemppiä arkeen muru!

    VastaaPoista
  2. Voimia työhönpaluuseen ja kaikkeen muuhunkin <3
    Täällä ajatellaan teitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin siellä! Mä lähetän täältä sinniä sinnekin! ♡♡

      Poista
    2. Kiitos, samoin siellä! Mä lähetän täältä sinniä sinnekin! ♡♡

      Poista
  3. Kiva, että olet saanut levättyä ja olen osannut nauttia leppoisasta olemisesta! Toivottavasti tyttären olo helpottuu leikkauksesta. Tsemppiä töihin, älä aja itseäsi loppuun siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mäkin toivon. Tuntuu niin kurjalta kun on niin nuori vielä..Jos nyt jo alkaa kivut 😐
      Kiitos!

      Poista
    2. Sitä mäkin toivon. Tuntuu niin kurjalta kun on niin nuori vielä..Jos nyt jo alkaa kivut 😐
      Kiitos!

      Poista
  4. Teit sitten niitä pullia. Hyvä. Hieno loma sulla. Joskus kotiloma on se paras loma. Toivottasti leikkaus menee hyvin. Voimia arkeen täältä sinulle lähetän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein joo😀 Kiitokset ja voimia sinnekin!

      Poista
    2. Tein joo😀 Kiitokset ja voimia sinnekin!

      Poista
  5. Just tuollainen loma kuin sen pitääkin olla. Tosin nuo työunet ovat selvä merkki työuupumuksesta. Älä kärsi niitä pitkään vaan hae lomaa. Minulla ne masennuksen aikana pidensivät sairasloman pituutta. Työasiat eivät saaneet olla rasite.
    Tsemppiä tytön leikkaukseen ja uskoa siihen, että kaikki lääketieteellinen parantaa!
    Osanotto suruun!

    VastaaPoista
  6. Loma kuullosti hyvältä ja toivottavasti loppupäivätkin menivät ilman suurempia työkuvioajatuksia. Elämässä on iloa ja surua ja epävarmuutta. Iloosi jaan halauksen, suruun toisen ja epävarmuuteen kolmannen. Hetki kerrallaan ystäväiseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Kun sen vaan oppisi ;) Täydellistä tasapainoa ei oo eikä tuu koskaan. Mutta halit auttaa, kiitos!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!