tiistai 18. huhtikuuta 2017

Loppuihan se viimein

Onneksi se on nyt ohi. Pääsiäinen.
Tiedän, suurimmalle osalle se varmastikin on mukavaa aikaa. "Ihanaa, nyt alkoi miniloma. Aikaa  kokkailla herkkuja, syödä hyvin, nauttia punaviinistä, levätä, nähdä ihmisiä, mökkeillä, nauttia kaikesta..." 
Ei se vaan kaikilla mene niin. Olin jokaisen päivän töissä. Ja koska oli pyhät, väki oli vähennetty minimiin, juhlapyhien takia tekemistä on aina entistäkin enemmän, mutta väkeä vähemmän. Reilukerho. Illat nysväsin kotona yksin. Juhlapyhät ovat perheiden ja parillisten ihmisten aikaa. Kaikilla on menoa, ohjelmaa ja suunnitelmia.
En tarkoita, että sun pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että vietit mukavan ja voimauttavan pääsiäisen. Hyvä niin! Kunhan muistat, että muunlaisiakin tilanteita on. Ja mietit, olisiko sinulla sellainen ystävä/sukulainen, joka on tuossa tilanteessa. Nuo ihmiset harvemmin tunkevat itseään mukaan, vaan jäävät hiljaa kotiin. Eivät ne huutele kurjaa oloaan, nuolevat haavansa salaa.

Olen siis onnellinen sittä, että alkoi arki. Elämä normalisoituu. Muut menevät töihin ja minä olen vapaalla. Päässä kiertäviä ajatuksia en pääse pakoon, vaikka viimeisen viikon olen koettanut poistaa niitä lenkkeilemällä. Välillä niin, että olen meinannut tikahtua. Kesken on asioita, joille en voi  mitään. Viimeviikkoinen asia on samassa jamassa, eikä tämäkään ole päätöksessä. Meinaa pää hajota. Yritän epätoivoisesti pysyä elämässä kiinni ja etsiä niitä pieniä (ja ilmaisia) asioita, joista saan hyvää mieltä. 

Yksi niistä on tulppaanit, jotka tyttäret toivat eilen, kun poikkesivat. 

Voi luoja, mä kuulostan niin 75-vuotiaalta.

Mutta mä yritän selvitä elämästä. Yritän ihan pirusti.


16 kommenttia:

  1. Sä selviät <3 Eiköhän me molemmat selvitä?

    Mä niin ymmärrän ja samaistun tuohon juhlapyhäahdistukseen. Meillä oli vielä vatsatautia kaiken muun hyvän lisäksi, joten arki - todellakin - on tervetullut.

    Ajattelen sua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvitäänhän me, ei oo paljon vaihtoehtoja. Kiitos tuesta, se on kultaakin kalliimpaa. Ajatukset sinnekin <3 Jutskaillaan lisää tuolla toisaalla :)

      Poista
  2. Meillä oltiin sentään Pitkäperjantai vapaalla. Mies oli töissä kaikki muut päivät, mäkin olin lauantain ja sunnuntain töissä, tekemässä takaisin sitä, että vietin maaliskuussa pari päivää talvilomaa, jota mulle ei siis ollut kertynyt. Mutta onneks mulla on sentään nykyään kiva duuni, niin ei haitannut. Miehen työ sen sijaan onkin sellaista, että siinä ei ole mitään kivaa...

    Ilmaisia iloja kaivataan täälläkin. Onneks on nettiradio :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sentään, ei kuulosta kivalta miehenkään hommat :(
      Onneksi sulla on muistot Islannista ja Lapista :)

      Poista
  3. Et kuulosta 75-vuotiaalta. Kuulostat ihmiseltä, joka on joutunut venymään monen asian suhteen vähän liikaa ♥ Halauksia!!

    VastaaPoista
  4. Helmi Nainen, sä oot ihminen jota ihailen. Olet sinnikäs ja sitkeä, viisas ja ilmaiset itseäsi hyvin, uskallat kertoa, kun tarvitset vahvuutta. Osaat iloita pienistä asioista, yrität, vaikka se tuntuisi vaikealta.

    Kiitos että annat itsestäsi myös täällä blogissa!

    T. Mimmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin en osaa nyt nähdä itsessäni ja tilanteessa mitään ihailtavaa :) Mä itse henkilökohtaisesti saan tästä kirjoittamisesta apua ja pää jäsentyy. Koen sen, että puhuisin aina vain kivoista asioista, feikkaamiseksi. Kulisseiksi. Minusta on tärkeää olla ihminen, jolla on kaikenlaisia tunteita. Ja olen sitä mieltä, että saan ne myöskin jakaa. Ne, kenelle olen ahdistava tai energiasyöppö, voivat olla sitten lukematta :)
      Kiitos kauniista sanoistasi, silmät kostui..

      Poista
  5. Selviät kyllä! Nyt taas vaan universumi koettelee sinua ihan syyttä. Joskus tuon huonon onnen on pakko kääntyä.
    Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä sitä väkisinkin miettii, että mitä pahaa sitä on tehnyt ansaitakseen tämän.

      Poista
  6. Ne, joilla pääsiäinen ei ole niin idyllinen, ei vaan kerro sitä julki, joten saattaa tulla ajatus, että melkein kaikilla muilla on. Meillä ei vietetty. Rairuoho oli, tai on vieläkin. Ei tipun pupua. Ei lammasruokaa, ei pashaa eikä mämmiä. Ei edes suklaamunia. Iso kattilallinen jauhelihakeittoa oli, ja kaljotteleva mies.

    Ei, nyt taisin puhua pashaa; kuopukselle ostivat kauppareissulta jonkun pääsiäisnamipussin, jossa oli jotain suklaamunia, joiden yllätys oli ontto sisus :P

    Se sisäinen valo voi elämän myrskyissä välillä vähän kituliaasti palaa, mutta kyllä se sulla siellä loistaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on...
      Kituliaasti palaa. Ehkäpä se siitä taas lähtee roihuun, jossain kohtaa. Sitä ootellessa.
      Tsemppiä sinne!

      Poista
  7. Kyllä sä selviät, kuten aina ennenkin! Elämä vaan ei ole reilua koskaan eikä kenellekään. Meistä vain suurin osa on sellaisia, että mitään huonoa oloa ei saa näyttää ulospäin. Itse aina avaudun kaikesta kaikille ja äitini on ihan kauhuissaan, ettei toisten tarvitse tietää, miten huonosti mulla menee. Mitä se valehteleminen auttaisi, jos kaikki näkevät, että toinen on ihan tuskissaan?
    Meillä ei juuri pääsiäistä juhlita. Isäni kuoli pääsiäisenä 14 vuotta sitten ja vieläkin yksi pojista (se papan poika) on vihainen koko pyhille. Ei tarvitse viettää ja piste! Niinpä me on vain oltu ja ihmetelty lumisateita, katseltu telkkaa yhdessä ja yritetty kestää. Lisäksi kaksosveli löysi tyttöystävän eli toisen elämä hajoaa täysin. Yritän tukea ja ymmärtää.
    Tsemppiä ja voimahaleja täältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tsemppiä täältä, vaikka pyhät nyt ovatkin jo ohi. Munkin isäni muuten kuoli pääsiäisenä.... :(
      Kaksosilla on varmaan hankalaa erottautua toisistaan..en osaa edes kuvitella...

      Poista
  8. Mua auttaa aina näissä tilanteissa kaimani Maija Vilkkumaan Puisto puhuu: Nouse ja paa/ huuliisi punaa/ nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan. / Vielä sun pää / on surusta raskas mut se sellaiseksi ei jää. / Sun tiesi päätyvät hyvään/ Siis hengitä hengitä syvään. <3 Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ON todellinen VOIMAbiisi. Yhdelle ystävälle tätä "nostin" myös, kun hällä oli vaikeaa. Kiitos tästä Maija <3

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!