tiistai 14. marraskuuta 2017

Sees

Juuri tänään olen onnellinen.

Vaikka on paljon asioita, jotka ei ole hyvin, on päälimmäinen olo onni. Tai ehkä se on niin, että kun on onnellinen, jaksaa murtumatta näitä ei niin kivoja asioita. Lääkärissä tuli taas lisää uutta murhetta. Siis sen lisäksi, josta olen täällä aiemmin kirjoittanut. Puhtaita papereita ei tullut, mutta ei nyt ihan akuutti hengenvaarakaan ole. Pitää vain odottaa ja seurata. Tämä on ihan uusi asia, joka löytyi ikäänkuin vahingossa. Selittää kuitenkin asioita jo kahden vuoden takaa. Asian tiimoilta vasta yksi lääkärikäynti takana, enkä muista siitä montaakaan asiaa. "Hankalasti hoidettava" , "hermosärky", "harvinainen" ja "koko jalan hermoratatutkimus" ovat ne asiat, jotka muistan. Nyt odotan vain postia sairaalasta. Ja koetan olla tonkimatta netistä tietoa.
Työpaikalla on erittäin stressaavaa. Henkilökunnan ja johdon ajatukset ei natsaa yhtään. Henkilökunta tekee minkä pystyy ja kykenee, todellakin, mutta mikään ei riitä. Henkilökunta oireilee, mutta kaikesta yrittämisestä on tähän saakka palkkana ollut vain "etujen" huononeminen ja kaiken tiukentaminen sekä epäempaattien, epäystävällinen ja syyllistävä käytös. Pieni räjähdys jo tapahtui, mutta se ei auttanut.  Sanokaa mun sanoneen, että jotain suurta ja ikävää tapahtuu vielä, eikä siihen mene kauaa. Jokatapauksessa, töihin on kurja mennä, sinne meno lähinnä pelottaa, paikan päällä on henkisesti ahdistavaa ja kiusallista. fyysisesti helvettiä. Iltaisin ei jaksa mitään. Kaikki ovat romuna, en yksin minä. Uni ei tule ja kun tulee, näkee painajaisia jotka liittyvät töihin.
Raha-asiat on mitä on, niistä mä en jaksa enää edes puhua. Ne, jotka OIKEASTI tietää, tietää. Muilta tulee kliseitä siitä, kuinka "sieltä ja täältä voi säästää", "vähemmälläkin pärjää". On myös helppo sanoa vatsa täynnä, kivat vaatteet päällä ja kalliista harrastuksesta rentoutuneena, että Ymmärtää. Joo, paskat. Ei ymmärrä.
Silti, mä olen onnellinen. Mulla on oikeasti ihan maailman parhaat lapset. Ne on jo isoja, niillä on oma elämä, mutta silti me ollaan tekemisissä paljon. Ne haluaa aidosti viettää aikaa mun kanssa, ja meillä on kivaa yhdessä. Samoin mun veli perheineen ja äiti. Ollaan kovin sukurakkaita ja se on mulle ja niille huiman tärkeää.
Mulla on koti, josta mä tykkään kovasti. ja mulla on se toinen paikka. Periaatteessa myös työ, josta pidän, ilman näitä uusia lieveilmiöitä.
Tänään mä pääsen parturiin. Ihan parasta. Täysin yllättävältä taholta sain muistamisen ja tiesin heti, mihin sen käyttää. Sen verran pelästytti katsoa peiliin. Kolmen kuukauden tyvikasvu ja ylipitkä vetelä luirutukka ei ole kaunista katsottavaa. Jouduin perumaan kampaajan viime kuussa, koska auto sanoi räks.. Luojan kiitos on veli, joka lainasi loput. Olisi töihin pääsy muuten hieman hankalaa..tai oikeastaan mahdotonta. Mutta siis, tänään pääsen kampaajan hemmotteluun ja näytän taas toivon mukaan ihmiseltä.  Kiitos kuuluu vain ja ainoastaan rakkaalle ihmiselle, joka muisti mua. Eikä edes tiedä, miten ison asian sai aikaan!
Ja sitten vielä tuo mun ihminen. Herkkis, joka on niin lämmin ja ihana, etten voi edes kuvailla. Hämmästyn monesti, miten  toinen tietää jo etukäteen, mitä aion sanoa tai osaa vastata juuri niinkuin mulle "pitää". Tuntuu, että palapelin pari on nyt tässä. Kaikesta aiemmasta oppineena pidän takaporttia koko ajan auki, mutta silti; tuntuu hyvältä. Ihan hirveän hyvältä. Kahdessa paikassa oleminen aiheuttaa omat haasteensa. Rahalliset ja ajalliset. On omat työt, omat lapset ja omat kodit. Silti, päivä kerrallaan asioiden ja elämän touhujen mukaan, mennään. Silti yhdessä nukuttuja öitä tulee enemmän kuin erossa olevia. 

Näin on hyvä. 

11 kommenttia:

  1. Ihana lukea noin positiivista juttua, vaikka vois olla muuta... yritä pitää valoisasta mielestä kynsin hampain kiinni, älä päästä sitä hukkumaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ihan tietoisesti yritänkin! Tässä on nyt niin paljon tota kaikkea... Tänään oli hyvä ♡

      Poista
  2. Ihanaa kuulla, että elämässäsi on vastoinkäymisistä huolimatta positiivisia juttuja. Minä edelleen toivon kovasti, että saisit terveytesi parempaan kuntoon ja että töissä tapahtuisi käänne parempaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kepposka. Ehkä nää jutut selkiytyy vielä.. Onneksi sitä hyvää on ja niihin osaan tarrautua♡

      Poista
  3. Työpaikan paska ilmapiiri on jotain, mikä kyllä ahdistaa ja säteilee ihan kaikkeen :( Meillä mies on se, joka saa työpaikan takia jatkuvaa ahdistusta, unettomuutta, fyysisesti eri muodoissa oireilevaa stressiä ja ties mitä...
    Toivottavasti teillä tulisi vielä käänne parempaan! <3
    Iloa ja valoa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se todellakin vaikuttaa, just niinkuin oot miehen kautta nähnyt. Mä toivon kanssa, että meillä (ja sun miehellä kans ) joku pato aukeaa ja alkaisi kääntyä parempaan suuntaan!

      Poista
  4. Ihana kuulla, että nyt on hyvä olla. Ei elämän kuulu olla pelkkää vastamäkeä, vaikka välillä siltä tuntuukin. Kyllä se aina jossain vaiheessa antaa niitä hyviäkin hetkiä. Toivottavasti terveystilanne selkiytyy ja työpaikan ilmapiiri paranee. Olen itse ollut töissä henkisesti vaikeassa paikassa ja tiedän mitä se on. Lopulta ei auttanut kuin vaihtaa paikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, sitä oon miettinyt..Nykyinen työllisyystilanne on vaan aika onneton ja onhan se aina rankkaa aloittaa alusta. Myös lomien palaminen on tylsää jne. Mutta katsotaan. ...

      Poista
    2. Niinpä. Asioilla on aina puolensa, mutta lopulta yksi kesä ilman lomaa menee nopeasti ja oma henkinen hyvinvointi on kuitenkin tosi tärkeää.
      Hyvää viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentista. Pus!