maanantai 19. helmikuuta 2018

Pettymys

Olin tänään taas sairaalalla.  Olin viime viikollakin. Mä olin keskittänyt kaiken toivoni tähän päivään ja käyntiin. Särkyyn,  kaikkiin muihin varsin veemäisiin oireisiin ja siihen stressiin joka on. Kun koko ajan on väsynyt säryn takia, on varmaan stressinsietokin aika huono. Jotenkin keskitin kaiken toivon siihen, että kipuihin olisi joku ratkaisu tai syy. Saisi jotain toivoa tai edes lääkettä. Mutta ei. Niin putosin taas toiveistani ja nyt vaan itkettää. Mua vaan pallotellaan kahden eri poliklinikan väliä ja kukaan ei sano mitään tsi ota kunnollista kantaa. Nyt mä olen taas lähtöpisteessä. Lähetettynä takaisin sinne missä olen jo kolme vuotta ollut. Ja taas menee useampi kuukausi että uusi aika tulee. Ja taas mä herään joka helvetin aamu kipeänä ja sinnittelen päivä kerrallaan töissä. MÄ olen se joka tuntee ja kärsii tämän kanssa joka päivä ja odottelen kiltisti toukokuun puoliväliä jolloin kuulen kirjeitse jotain. Tuskin mitään mullistavaa silloinkaan. Ja vaikka olisikin, niin seuraava aika tulee sitten olemaan syksyllä.
Voi jumalauta sentään! Saa nähdä koska risahtaa pää. 

16 kommenttia:

  1. Voi rakas, tuo on niin kamalaa... en tiedä edes mitä sanoa <3
    Lähetän lämpimiä ajatuksia, edes!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä tämä syö aikalailla. Tai ei, täysillä! Täytyy nyt miettiä miten eteenpäin...

      Poista
  2. Oh dear, mitä pallottelua! :( En ihmettele, jos päässä ritisee. Kipu ja sen kanssa alituiseen eläminen vie hirveästi voimia ja elämäniloa. Jos käy ylivoimaiseksi, niin haethan ajoissa sairaslomaa, joohan..?

    Hurjasti halauksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula. Alkaa todellakin mun 'kyllä mä pärjään'-meininki murtua. Koetan keksiä jotakin.

      Poista
  3. Odotusajat on niin järkyttävän pitkät, vaikka olis sellanen asia, mikä pitäs saada nopeesti hoidettua! Kuulostaa siltä, että ne ei tiedä mitään ja seuraavaksi ohjaa sut psykiatrin pakeille.
    Voimia sulle... Lotto on vetämässä, laitan sulle rahat yksityislääkärille kunhan tulee se iso voitto ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tässä tapauksessa ne on asioista eri mieltä ja siksi pallottelee. Sen lisäksi tää viimeinen diagnoosi on lääkärikunnan kahtia jakava; toiset hoitaa ja toiset ei. Ulkomailla hoidetaan.

      Poista
  4. Mua ihan suututtaa sun takia. Oikeasti. Mä niin toivon, että saisit apuja särkyyn, jatkuva särky on todella kurjaa.

    Lähetän sulle hurjasti valoa ja voimaa.<3

    VastaaPoista
  5. Eihän tuo ole enää millään tavoin inhimillistä kohtelua ja hoidosta ei voi edes puhua. Oletko lyönyt nyrkkiä pöytään ja sanonut, että lähdet siitä tuolilta ulos vasta, kun asiat liikkuvat ETEENpäin. Suomessa tuntuu olevan tyyli se, että ellei potilas heittäydy "hankalaksi", hän ei ole tarpeeksi sairas tai kipeä. Ei ollenkaan ihme, että monet päättävät myydä sairastamistarinansa ja taistelut systeemiä vastaan jollekin lehdelle tai menevät muualle mediaan kertomaan, miten asia toimii (siis, että se ei toimi).

    Mä olen todellakin kiitollinen, että asun sairauteni kanssa muualla. Saan laadukasta hoitoa ja nopeasti. Tää nyt ei lohduta tai auta sua tipan vertaa, mutta mua vain sieppaa se, miten sitä hehkutetaan Suomen terveydenhuollon olevan maailman parasta ja lottovoitto syntyä Suomeen ja muuta kakkaa. Minäkin uskoin sen, kunnes tutustuin toisen maan systeemiin. Alkuunsa täällä vähän ylimielisesti ja naiivisti kuvittelin, että me suomalaiset tullaan suunnilleen näyttämään, miten ne työt tehdään oikein, koska olihan meillä... yllätys, yllätys... maailman paras koulutus. No, se käsitys muuttui hyvin nopeasti.

    Rutkasti voimia. En oikein osaa sanoa mitään järkevää.

    Terkuin, Katri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katri. Aika yksin tässä ollaan. Laitan sulle viestiä lähiaikoina....

      Poista
  6. Voi kurjuus :(
    Komppaan Katria, että kokeile vielä iskeä nyrkkiä pöytään, jos sillä olisi vaikutusta asiaan. Välillä myös kyyneleet voivat auttaa. Minusta ihan kohtuutonta kohtelua :(

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Pus!