keskiviikko 29. elokuuta 2018

Iloisia tauluja

En koe itseäni pätkääkään tauluihmiseksi. Toki niin, että omiakin seinällä on ja tykkään, mutta taidenäyttelyihmiseksi en. En osaa katsella tauluja tietävästi ja siristellen, en edes hymistellä, enkä näyttää viisaalta :) Poikkeuksen tekevät naivistit. Ehkä ne vaan on tarpeeksi lapsellisia mulle.  Pari kesää sitten kävin naivistien näyttelyssä klik ja tykkäsin!. Tänä kesänä poikkesin siellä taas. Niin valloittavia ja iloisia kuvia! Värikkäitä ja kivoja, kauniitakin! Muutama kuva tämänvuotisesta näyttelystä, ole hyvä: 


Ehdoton Lemppari ♡





Ylläolevat näen enemmän postikortteina, kuin tauluina. Kauniita ja kivoja silti.

Huolisin heti !



                      Pahoittelen kuvien kökköä laatua, hiukan salaa niitä kuvasin.

Kerran kesässä on kiva käydä iloisessa näyttelyssä, josta ei voi poistua muuta kuin hymy huulilla. Vaikkei  olekaan taideihminen.



8 kommenttia:

  1. Mä olahdun kans naivistien kuvista vaikka mulle ne taas ei kotiin istuiskaan. Olen joskus jopa näyttelyssä käynyt.

    Mun taideharrastus on nykyään sitä, mitä kirjastolle ja oman paikkakunnan tarjontaan ilmaantuu. Lauantaina on näyttelyn avajaiset ja olen kiristänyt kuopuksenkin mukaani. Taidekasvatusta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain kuitenkin ;)
      Pääsääntöisestihän nuo ovat iloisia ja ilahduttavat. Ja hyvä niin.

      Poista
  2. onpas hyvänmielen taulua, alkoi naurattaa!

    VastaaPoista
  3. Nuohan on ihania ja värikkäitä! Nyt täytyy myöntää olleeni naivismin suhteen tietämätön ja ennakkoluuloinen, kun olen muodostanut siitä kuvan lähinnä Martti Innasen teosten mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, onhan nyo iloisia! Hassuja, värikkäitä ja vaikka mitä. Tauluja ja muita teoksia oli paljon ja tietty kuvasin nuo omat suosikit. Katselin myös että myymättömiä ei ollut kuin ihan muutama.
      Innasesta en tykkää :/

      Poista
  4. Nämä ovat tosiaan hauskoja. Nimenomaan hauskoja. Joskaan en meille osaisi kuvitella näitäkään seinälle.
    Mä en koe myöskään olevani kovin innokas taulutyyppi, mutta valokuvanäyttelyjä voisinkin sitten kiertää päivätolkulla. Tai sitten en ole vain löytänyt sitä oikeaa taidesuuntausta... Saattaa ollaa, että se on niidenkin kanssa sama, kuin vaikkapa musiikin kanssa, että täytyy löytää se oma tyylinsä ja sitten niihin pääsee kunnolla sisään. Who knows...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Ja moni asia voi olla kaupassa/näyttelyssä tms kiva, vaikkei kotiin sovikaan.

      Poista

Ilahdun jokaisesta, pienestäkin, kommentista.. Kiitos ja Pus!